Palava sydän

Hei sinä ihanainen! Niin tuli taas aika jättää pellot ja metsät. Oli aika siirtyä maalta kaupunkiin. Työt kutsuivat,jopa minua. Ja hyvä niin. Heh heh. Vielä tässä kuitenkin haluan jakaa kesäisiä kuvia maalta. Olen saanut kerätä voimia koko kesän uudelle tulevalle syksylle. Tunnen itseni vahvaksi naiseksi,jota ei ihan heti kovatkaan tuulet tule kaatamaan tänä vuonna. Olen valmis kohtamaan kaupungin sykkeen ja vauhdin. Kaupunkiin oli jo vähän ikäväkin. Tallinna on niin vienyt sydämeni.

On se kumma,että aina kaipaan niin omien luo. Tai ei siinä mitään kummaa ole. Olen onnekas,kun mulla on maailman ihanin perhe. Tarvitsen heitä kaikkia. Perhe on mun voimavara ja vahvuus. Mutta. Mulla on palava sydän. Se vie. Melkein vei Maltan kuumiin maisemiin.mutta päätin,että Tallinna on se missä mulla on vielä jotain kesken. Niin tännehän minä sitten palasin. Sanoisin vain,että toisella yrittämällä viisaampana. Niin se vain on. Palasin tuttuihin maisemiin. Ihan eri tilanne kuin viime syksynä. Se,joka on joskus ulkomaille muuttanut;tietää,että kuinka ihanaa tai kuinka kamalaa se samalla voi olla. Se on seikkailu ja se on taistelu. Aina. Pitää olla mielettömän vahva selviytyäkseen. Toisaalta se on myös ihan oma ”rotunsa”. Sen on hyvin huomannut myös täällä Tallinnassa. Meitä,muuttajia yhdistää moni asia- Ja isoin samankaltaisuuden tekijä on rohkeus ja tietynlainen avarakatsoisuus elämään. Olemme seikkailijoita. Toiset pakosta,toiset omasta halusta.8897468495

Aamulla on katsottava peiliin ja rohkaistava omaa itseään uuden maan seikkailuihin. Koskaan ei tiedä mitä päivä tuo tullessaan. Mutta sen tiedät,että myös tänään opit jotain uutta maasta ja maantavoista. Kenties pari uutta sanaa on jäänyt taskuun,kun illalla menet nukkumaan. Rohkeasti vain eteenpäin! Hymyjä ja haleja sulle!

Advertisements

Kesän lempimekko

Hello darlings! Kesä porskuttaa huimaa vauhtia eteenpäin ja vihdoin on ilmat kohdillaan täällä Suomessa. Kyllä se lämpö aina sieltä jostain tulee tänne Pohjolasn. Nautin sydämmenpohjasta,että villasukat on aamuisin voinnut jättää kaappiin. Kaiken lämmön keskellä on myös tulevan syksyn tekemiset varmistuneet. Nenä kohti Tallinnaa sitten elokuussa. Kyllä tässä on jo pitkä tovi loikoiltu,että odotan innolla uutta tulevaa. Kaipaan rutineeja. Tallinnaan on hurja ikävä. Niin se vain taitaa olla,että tämän hetken tunteita,kun tulkitsee,niin paikkani on Eestissä. Tämän blogipostauksen aiheena on ihana ja rakastettu kesämekkoni! Mekko joka on palvelut jo useita vuosia ja edelleen täydellisen käyttökelpoinen. Voiko nainen enempää vaatekappaleeltaan toivoa?

Vastaukseni on,että ei voi! Vaate,joka kestää useamman vuoden juhlasta juhlaan on vaate parhaimmasta päästä. Kesällä on kiva,kun juhliin voi valita myös jotain rennompaa. Hauskoilla koruilla saa kivoja yksityiskohtia. Tämä turkoosi koru-setti sopii mainiosti puna-valkoisen mekon kanssa. Ei riitele yhtään. Kiva piristys. Lisänä vielä yhtenä tärkeänä asusteena käytän punaista laukkua,joka on kuin piste i:n päälle. Vai mitä mieltä sinä olet,lukijani?

Tänä kesänä on mekko löytynyt päälläni jo useamman kerran myös arkikäytössä. Ja sellaiseksi se taitaa myös jäädä. Tälläiset pitkät maksimekot näyttävät herkästi pitkiltä yöpaidoilta,mutta asusteilla sen saa taiottua pois. Rohkeasti vain korut käyttöön! Ei niitä laatikoissa kannata hautoa. Tehdään arjesta juhlaa! Sitähän me elämme joka päivä,juhlia harvemmin. Ja eikun menoksi! Hymyjä ja haleja!

Huulikiiltobabe💋

Ihana sunnuntai! Ja vielä ihanempi sinä,joka luet mun blogia. Et voi tietääkään,kuinka arvostan sinua,joka kerta toisensa jälkeen kun käyt lukemassa näitä minun tekstejä. Se on aivan mieletöntä. Ja niin iso asia minulle kirjoittajana. Kiitos sinulle!

Yksi mun ”must” kauneustuotteistani on huulikiilto. Mulla on varmaan huulikiilto addiktio. En kuulu niihin,joilla tarvitsee olla kymmeniä eri huulikiiltoja. Mulle riittää yksi tai kaksi. Ja pidän niitä aina mukana. Ainahan ne on hukassa,mutta aina ne löydän kuitenkin. Laukun pohjalla,kylpyhuoneen altaalla,pöydältä,meikkipussista,takin taskusta. Että silleen. Mutta en näe mitään järkeä kuulua niihin hamstraajiin,joilla on laatikot täynnä jotain tiettyä merkkiä tai väriä tai edes kymmeniä eri sävyjä. Jokainen saa tallata tavallaan. Minulle ja ennenkaikkea minun lompakolleni sopii tämä kahden huulikiillon tekniikka.

Lemppariksi on osoittautunut tämä Lily Lolon merkkinen huulikiilto. Tämän hetkinen sävy on nimeltään -BITTEN PINK. Ei mikään pinkki pinkki vaan ehkä vähän marjapuuroon säväyttävä väri. Tykkään kovasti. Tyylikäs väri,joka sopii ihan kaikkeen ja kaiken kanssa. Ja siis parasta on tietenkin,että tämä Lily Lolo on eläinkokeetonta kosmetiikkaa. Mutta senhän te jo tiedätte,että muuta en käytä,kuin eläinkokeetonta kosmetiikkaa. Tarkkasilmäinen kyllä nyt älähtää! Kuvassa on Bossin hajuvesi. Joo,tiedän. Se ei ole eläinkokeeton. Ikävä kyllä. En ole täydellinen. Vielä. Heh heh. Olen antanut itselleni luvan käyttää parfyymejä. Olen aina ollut parfyymi-friikki. Siitä voisinkin joskus kirjoittaa blogiin tekstin. Laitetaampa korvantaakse! Niin siis hajuvesistä en ole voinnut luopua. Yritin. Pari vuotta sitten myin pois kaikki hajuvedet joita olin kerännyt vuosia. Aloin ostaa eläinkokeettomia tuoksuja esim Body Shopista,mutta ei niistä ollut minun nenääni tarpeeksi hivelemään aisteja. En saanut niistä sitä mitä parfyymeista haen ja saan. Sitten päätin olla ihminen,joka ei ole täydellinen. Aloin taas ostamaan tuoksuja,jotka vievät minut tuhansien kukkaloistojen puutarhoihin. Tuoksuja,jolloin tunnen olevani seksikäs ja kaunis.Tuoksuja,jotka herättävät aistini. Tämä päätös tapahtui viime vuonna,kun olin muuttanut Tallinnaan. Kaupunki,jossa naiset suitsuttelevat tuoksujansa,jopa yli rajojen,mutta pääasia on.että tuoksuu! Ja en pystynyt enään vastustamaan omia tarpeitani. Parfyymit on minun juttuni! Olen niistä onnellinen. Kannan vastuuni muissa jutuissa. 

Huulet meikkaan aina niin että rajauskynällä piirrän huuliin ääriviivat hiukan huulen oman ääriviivan yläpuolelle. Värisävy on aina vähän tummempi kuin käyttämäni huulipunan tai huulikiillon. Amorinkaaren kohdalla saa piirtää ihan voimakkaastikin rajaa. Täytän huulen huulipunalla joka on vaaleampi kuin rajauskynäni. Päälle huulikiiltoa-Huulet näyttävät silloin automaattisesti hieman pulleammalta. Ja sitä huuleni tarvitsevat. Vielä en ole uskaltanut lähteä kokeilemaan täyttämään huuliani täyteaineilla. Joskus sen vielä teen,mutta sen aika ei ole vielä. Niin ja hei! Rajauskynällä ja pelkällä värillisellä huulokiillollakin pärjää,aina ei tarvita huulipunaa!

Nyt on aika lompsata kotitöiden pariin. Toivotan sinulle ihania tulevia päiviä ja kiitos,että luet blogiani. Hymyjä ja haleja!

Rakas Helsinki ja Suomi

Hei hei! Siitä on nyt jokunen viikko sitten,kun tulin laivalla Suomeen. Tunteet oli jokseenkin sekavat kuin myös hyvin odottavaiset! Tiesin vain,että oli aika tulla joko lomalle tai jäämään Suomeen. Siihen kysymykseen minulla ei ollut vielä silloin antaa vastausta. En tiedä onko vieläkään,mutta tunnen,että olen  70% lähempänä ajatusta mitä haluan syksyllä tehdä. Ja minne nenäni suuntaan.

On ollut niin mukava  kävellä ja nauttia Helsingissä. Kun aurinko ja lämpö vihdoinkin saapuivat kaupunkiin,niin kaikki on niin paljon kauniimpaa. Auringolla on kumma vaikutus. Valo on taikaa! Tykkään iloisesta ilmapiiristä. Ja rakastan lämpöä. Rakastan kun sukat voi jättää kaappiin odottamaan syksyä. Ikävä kyllä täytyy tässä nyt myöntää että näitä aurinkoisia päiviä ei kovin montaa ole tähän mennessä ollut. Villasukat ovat olleet kovassa käytössä. Ja sekös minua harmittaa! Työhaut on kovasti tässä viime aikoina suuntautunut lämpimiin maihin. Katsotaan sitten myöhemmin mihin tarjoukseen  sanon kyllä. Olen tarvinnut tämän ajan pohtimiselle,että tiedän minne ja mitä haluan syksyllä. Olen ollut onnekas elämässä,että olen myös saanut kokea arjen ja perhe-elämän. Sitä elettiin päälle 20 vuotta. Nyt voin elää ihan erilailla. Olen päättänyt elää syksystä-syksyyn kalenterilla. Ei elämä ole niin vakavaa. Elämä on tehty elettäväksi.

En tykkää kamalasti suunnitella. Silloin elämä on yllätyksiä täynnä.!

Sen tiedän,että Suomi on rakas kotimaani. Täällä on todella paljon hyviä asioita,mutta olen aina tuntenut oloni täällä irtolaiseksi. Kuulun muualle. Elämässä olen oppinut että ei ole vain yhtä oikeaa vastausta. Olen onnekas,kun elämä on opettanut hyvässä sekä pahassa. Ihmiset polullani ovat opettaneet elämän viisaudet! Tallinnassa löysin monia ihmisiä samankaltaisilla tunteilla ja ajatuksilla. Se oli helpottavaa. En ole siis ainut jolla on ”palopersuksissa”! Mutta Suomi on Suomi ja täällä on sydämmeni. Voin hyvin kuvitella,että asun loppuelämäni Tallinnassa. Rakastuin Eestiin! Mutta ennenkuin sinne päädyn teen pari seikkailua.  Tiedän,että tulee aika rauhan,mutta sen aika ei ole vielä moneen vuoteen.

Nyt eletään näin. Palavaa sydäntä ei saa tukahduttaa!

Hymyjä ja haleja!

 

Neonpink

Heippa hei!  Juhannus on vietetty täällä Suomessa ja on aika palata arkeen. Omalla kohdalla en nyt voi oikein sanoa että arki olisi alkanut,koska en tällä hetkellä ole töissä ja alan kyllä ahdistumaan jopa ajatuksesta,että arki ei ole elämässäni tuomassa tietynlaista runkoa. Onko aika palata Tallinnaan? Siinä minulla pähkinää kerrakseen. Katselen vielä kuukauden verran tilannettani ja sitten nenä maailmalle. Tallinnaan tai Maltalle! Vai Hurghadaan? Heh,siitä joskus toiste kenties lisää.

Tottakai kesälläkin kynsihuolto pitää olla ylläpidetty. Tallinnassa tietenkin. Tällä kertaa vaihdoin tekijää. Ja sepä oli hauska ja erilainen kokemus. Olin noin vajaan vuoden jo tottunut,että kynsiteknikkoni on hyvin tiukka venäläistaustainen nuori nainen,jonka ammattitaito on huippuluokkaa. Hän on myös erittäin vaativa asiakkaansa suhteen. Pidin kyllä yhteistyöstämme. Tulimme erinomaisesti juttuun. Työnjälki oli aina täydellistä! Mutta nyt tunsin,että haluan myös kokeilla muita kynsistudioita vertailun vuoksi. Tallinnassa ei kynsiteknikoista ole pulaa. Kauneuteen jaksetaan satsata joka ikinen viikko. Kynnet,hiukset,iho ja keho ovat tärkeässä osassa eestiläisnaisen elämää. Halutaan olla kauniita. Halutaan olla kauniita itselle,sekä muille. Ja minä pidän siitä ajatuksesta!

Minun alkukesän väri valinta kynsiin on nyt tämä neonpinkki. Olen niin rakastunut tähän väriin. Se on niin kesäinen ja sopii ihanasti kesäasuihin. Täydellinen kesänväri!

Tämä uusi kynsiteknikkoni on eestiläinen nuorinainen. Voin vain vertailuksi sanoa,että näiden kahden kynsihuoltajani ero on kuin yön ja päivän ero. Tämä tekijä oli hellä ja niin rauhallinen. Hän on vielä uransa alussa,että toki en aio siinä mielessä vertailla työnjälkeä. Sanon vain,että olen tyytyväinen työnjälkeen. Ja aion tulevaisuudessakin käydä myös hänellä niinkuin edellisellä tekijälläkin. On hyvä olla olemassa kaksi kynsiteknikkoa,jolloin on  helpompi saada tilattua tulevia vapaita aikoja kynsihuoltoon. Laitan sinulle linkin tekstin loppuun jos vaikka sinua kiinnostaa tutustua lähemmin liikkeen kauneuspalveluihin.

Pinkki piristää ja erottuu aina. Siitä tykkään. En ole kenties muutenkaan mikään ”sulautuja- joukkoon” tyyppi! Näin ainakin uskon. Teen asiat omalla tavallani ja omaan tahtiin. En tarvitse muiden hyväksyntää. Luotan omaan itseeni. Hyvä itsetunto on kunnian osoitus omaa  itseään kohtaan. Uskon,että toisia ihmisiä ei voi rakastaa sydämmen pohjasta ellei osaa itseään ensin rakastaa. Ei voi antaa mitään kanssa ihmisille ellei oma matkalaukku ole täytetty ensin!

Minun täytyy kyllä tässä nyt ihan ääneen ihmetellä,että missä se kesä viipyy? Pari kuumaa aurinko päivää saimme kokea täällä Suomessa ja siihen se sitten jäikin. Ilmojen suhteen olisi helppo tehdä päätös ja siirtyä Maltan auringon alle. Tallinnassa alkoi kevät ihanan aikaisin tänä vuonna ja siitä olen edelleen niin onnellinen. Talvi oli lyhyt. Minähän en ole talvi-ihminen ollenkaan. Tykkään olla paljain jaloin ja tuntea auringon säteet ihollani. Saan siitä energiaa.

Tässä linkki kauneussalonkiin,jossa voit hoitaa kynnet,jalat,hiukset ja ihon. Erittäin mukava ja nuori henkilökunta palvelee iloisesti asiakkaita edullisin hinnoin.

Isalon Tallinnassa:  KLIKKAA TÄSTÄ

Toivottavasti aurinko tulee oikein lämpimin sätein meitä tällä viikolla lämmittämään. Toivotan sinulle mukavaa uutta viikkoa kaunis lukijani. Hymyä ja haleja!

Kesällä on helppoa olla onnellinen!

Aurinkoista päivää lukijani! Kesä ja kärpäset! Niinhän se menee? Napsin viikonloppuna ihania kuvia. Kesäkuvia. Grilliruoka on sellainen ,jota ilman ei voi kesällä elää. Ja viikonloppu tuli vietettyä rakkaan serkkulikan kanssa. Hän kun on vielä kokki ammatiltaan niin kyllä maut´oli taas kerran kohdillaan. Ilma nyt ei ollut ehkä ihanin,mutta tänään tuntuu,että Suomeen on kesä tullut. Olen siis siirtynyt kesälaitumille tänne Suomeen. Tallinna ja kaupungin pölyt niinkuin elämä siellä saa sitten jatkua syksyllä. Nyt nautitaan vihreydestä,pelloista ja rakkaista jotka ovat maailman tärkeimmät!

Juuri nyt saan luultavammin elää parasta aikaa elämässäni. Tottakai on paljon mitä haluaisin muuttaa,mutta yksi asia kerrallaan tässä mennään eteenpäin. Kaikkea ei voi saada heti. Tällä hetkellä punnitsen elämääni kaupunkielämän ja maalla elämisen eroavaisuuksilla. Molemmissa on niin hyvä olla. Mutta missä olen tulevaisuudessa niin sitä en tiedä? Mahdollisuus oli myös siirtyä Maltalle tänä kesänä,mutta en sittenkään tainnut olla valmis vielä olemaan niin pitkällä erossa perheestäni joka on nin rakas! Eli päätin olla lähtemättä. Ja niinkuin jo aiemmin sanoin että kaikkea ei voi saada niin annoin itsellen nyt aikaa miettiä ja pohtia,että onko se minun elämäni tarkoitus olla ja asua missä ? Aika sen näyttää. On se kumma,kun olen niin onnellinen seikkailuissani mutta kaipaan sitten niin omiani. Ja omieni parissa mietin että minne lähtisin seuraavaksi seikkailemaan. Hulluksi siinä tulee!

Nyt on kesä ja kärpäset ja nautin suunnattomasti elämästäni täällä maalla Suomessa.

Hymyjä ja haleja!

Niin pinkkiä ja uusi hajuvesi!

Hei hei  sinulle lukijani! Onko kaikki hyvin?

Minulla on kaikki oikein hyvin. Voisin kenties ihan lohkaista,että elämä on ihan vain hymyä! Olen tehnyt suuria suunnan vaihtoja taas kerran,josta kerron tulevissa blogipostauksissa. Nyt on nyt ja tässä olen! Kirsikkapuut ovat jo kukkineet ympäri maailmaa. Saimme täällä Tallinnassa nauttia kirsikkapuiden kauneusta monta päivää. Kevät tuli jotenkin niin hurjan nopeasti,ainakin tänne Tallinnaan. Ja juhannusta nyt sitten seuraavaksi odotellessa. Sehän ei ole mikään suuren suuri juhla täällä,niinkuin Suomessa,mutta juhannus kuitenkin. Kaikilla suomalaisilla on varmasti jotain sanottavaa juhannuspyhistä. Muistoja muistoja! Mielestäni jokainen juhlii tavallaan. Meidän perheessä se on oikeastaan ollut aina grillausta,kokkoa ja mukavaa olemista perheen kanssa. Näin se tulee olemaan tänäkin vuonna,vaikka nuorimman pojan kanssa juhlimmekin vain ihan kahdestaan ! Niin kauan kun kelpaan juhlapäivän seuralaiseksi pojille,niin onni on puolellani! Minä ostin alkukeväästä Tallink-verkkokaupasta kesää ajatellen uuden hajuveden hajuvesikokoelmaani täydentäen, Mielestäni tämä tuoksu sopii erinomaisesti esim juhannusjuhlan tuoksuksi! Ma Vie pour femme Florale Hugo Boss!

Vuoden aikana on tullut huomattua,että tässä kaupungissa naiset todellakin suitsuttelevat hajuvesiään ympäri kehoaan. Ja sitä todella suitsutellaan.amubussissa voi välillä olla sellainen ”tuoksujenkarnevaali”,että linnutkin putoaa puista! Tämä hyvässä sekä pahassa. Suomessa tämä ei oikein sovi. Siis tälläiset tuoksujen karnevaalit. Suomi on täynnä sääntöjä ja jos niitä ei noudateta,niin täti 55 kyllä kertoo sen sinulle! Heh heh. Palatakseni vielä ostamaani tuoksuun,niin tämä on tuoksu kaikenikäisille naisille. Talvenajan tuoksuksi en tätä kyllä luokittele. Tuoksu on raikas,mutta ei raskas tai liian vahva. Päivä tuoksu. Hyvin viettelevä,mutta tyylikkäästi viettelevä. Mukavan intensiivinen! Kaktuksenkukan ja vaaleanpunaisten ruusunnuppujen ja lämpimän setripuun tuoksu vangitsee naisen kuin naisen. Mmmmm. Niin naisellinen! Suuri suosittelu,vaikka tuoksu on jo iältään ”vanha” niin edelleen hyvin moderni tuoksu!

Olin niin suunnitellut,että  sininen on kesäväri 2019! Mutta niinkuin aina niin pinkkiä ja vaaleanpunaista sitä aina tulee sitten kuitenkin valittua. Ääk,olenko mä oikeesti niin pinkki? Huh huh. Eikö ikä voisi tuoda jo pientä vaaleanpunaisenvärin  hylkäämistä. Mutta nythän mä kuulostan tiukkapipolta. Ei värit ”mokamavie!ikää katso. Vai mitä mieltä sinä olet tästä asiasta? Mutta kaikki riippuu ihan mitä ja miten sommittelet tämän värin muiden värien kanssa. Materiaali valinnoillakin on hurjasti väliä. Tämä on väri,joka nopeasti näyttää vitosen rätiltä! . Pinkkiä päästä varpaisiin on jo liioiteltua pinkin ilotulitusta! Tämä näin tälläkertaa. Hymyjä ja haleja!

Yksi ihana lauantai

Näin se aika taas vierähti muka kera kiireiden. Hei sinulle lukijani!

On ihan pakko bloggaa ja kertoa mukavasta lauantaista jokunen viikko sitten. Sain rakkaita Suomesta viettämään aikaa kanssani pariksi tunniksi tänne Tallinnaan. Tiesin ryhmän olevan huonojalkaisia ja aikaa oli rajallisesti. Eikä tässä kaupungissa tarvitse edes olla huonojalkainen talvella,vaan melkeinpä ihan omaksi turvaksi on hyvä pysytellä pois kaduilta tiettyinä päivinä. Joko teitä ei ole aurattu tai ne on niin peilijäässä,että oman hengen uhalla niillä kävellään. Eli taksi on onneksi edullinen keino liikkua täsä kaupungissa. Bussista puhumattakaan. Ja sainhan myös nyt itse kokea viikko sitten kävelyteiden kataluuden. Lensin nimittäin selälleni ja sairaslomalle vei se kaatuminen.  Onneksi mitään ei mennyt rikki,vain kova tärähdys häntäluuhun,mutta lääkäri oli sitä mieltä,että kotona parannellaan jokunen viikko tälläisen tärähdyksen jälkeen. Että silleen….

Ja nyt takaisin lauantaihin. Tallinnassa on monia hyviä ja kivoja ravintoloita. Tällä kertaa päätin tämän ryhmän viedä ravintolaan nimeltään Argentiina Restoran. Valintani perustui sille,että kun on monta syöjää,niin on monia erilaisia ruokailijoita. Ruokalista pitää silloin olla viettelevä monelle eri ruoailijalle.  Tiesin myös,että paikka on tunnelmallinen sekä ruoka on hyvää. Eli tein pöytävarauksen facebook-sivujen kautta. Sain vahvistuksen varauksesta antamaani sähköpostiin. Erittäin kätevää. Suosittelen tekemään varauksen ravintolaan kuin ravintolaan. Silloin ei tule pettymystä ovella.

Vikingline satamassa sitten odottelin ryhmääni odottavin mielin. Ja taas kerran elämässä tuli oikea déja vú fiilis-olen tehnyt tätä ennenkin. Nimittäin odottanut näitä samoja ihmisiä risteilyreissultaan. Satama vain oli eri. Se on sellainen lämmin ja täynnä rakkautta oleva tunne,kun et ole nähnyt läheisiä ihmisiä hetkeen. Se tunne ei koskaan muutu. Halausten jälkeen suuntasimme satamassa olevalle taksitolpalle ja siellä meitä mukavasti odottelikin pieni bussitaksi. Mahduimme siis kaikki samaan autoon. Ja eikun nenät kohti Pärnu mnt 37. Ja näin sain Suomi-sukulaiseni ehjin jaloin viettämään mukavaa lauantai-iltapäivää kanssani.

Hola Argentiina Restoran! Espanjalainen musiikki tahditti mukavasti ravintola vieraita. Ihana tunnelma heti alkuun ja olo oli kuin olisimme etelän lämpimällä vyöhykkeellä tai kenties jopa etelä-Amerikassa! Viva!!! Tarjoilijamme otti meidät lämpivästi vastaan. Aloitimme kera kuohuviiniin,Prosecco Doc.

Tilaukset sujuivat moitteettomasti ja odotusaikakaan ei ollut järin pitkä. Oma tonnikalapihvi annokseni kesti kuitenkin pisimpään ennekuin se saapui pöytään. Mutta ei maailmani siitä kaatunut. Jokainen herkutteli maittavilla annoksilla ja vatsat tulivat täyteen. Ei ole kyllä huonoa sanomista ruuan suhteen.

 

 

Valitsimme perulaista cévichekalaa,savustettua mustekalaa,tonnikalaa,ja kunnon pihviannoksen.Höystettynä kera kastikkeiden ja uuniperunoiden.

Tottakai tilaa löytyi vielä jälkiruualle kera drinkin,suklaakakun ja kahlua likööriäkin tilattiin. Palvelu oli alusta loppuun asti ystävällistä ja asiakkaan huomioon ottamista. Itse en tiedä ollenkaan huonosta palvelusta tässä kaupungissa. Mutta olen kuullut sanonnan:että metsä vastaa niinkuin sille huudetaan! Ken tietää? Kielimuuriakaan ei ollut ravintolassa,koska ruokalistat saimme myös suomeksi. Siinä meillä vierähtikin pari tuntia ja sitten oli aika hypätä taas taksiin,jonka tilasimme taksikuskilta,joka meidät ravintolaan toi. Erittäin kätevää. Ja näin olimme taas kerran satamassa moikka moi haleja antaen. Seuraavan kertaan taas. Toivottavasti jo keväällä.

Tähän loppuun haluan vielä sanoa että ravintola sopii todellakin kaiken ikäisille ruokailijoille. Nuoremmasta vanhempaan,kaikille löytyy jotain.

Varsinkin lihaa rakastavat ruokavierailijat saavat kyllä pihviä syödä täällä mahan täydeltä. Ja kyse on valtavista pihveistä.Gramma määrät löytyy ruokalistalta myös.

Huonojalkainenkin pääsee sisään (meillä oli mukana yksi pieni rullaattori)koska rappuja on vain muutama mutta rullatuolilla liikkuvan on kyllä vaikeaa,varsinkin jos on wc:n puolelle tarvetta,koska se löytyy alakerrasta.

En voi kuin suositella. Kurkkaa vielä ravintolan nettisivuja niin pääset vielä paremmin tutustumaan.Klikkaa linkkiä.

ARGENTIINA RESTORAN

Mennään upeina naiset!

Viikonloppu uusi ja blogipostauksen aika!

Oletko koskaan miettinyt,että kuinka upea olo on,kun on kauniisti pukeutunut ja hiukset ja meikki hyvin? Selkä on paljon suorempana ja silmissä säihkyy pilke. Miksi se tunne ei voi olla päivittäistä? Tai miksi emme aina huolehdi itsestämme? Eikö se ole naisen ”velvollisuus”olla nättinä? Hups,nyt moni siellä ruudun takana kavahtaa. Rauhoitu. En ihan noin sanatarkasti tarkoita,mutta on siinä jotain järkeä. Voi sitä myös olla kaunis ja selkäsuorainen suihkunkin jälkeen. Pieni ehostus ja siistit vaatteet on mielestäni ihan ehdotonta menemme me minne vain. Ja tottakai,sama koskee miehiä. Ehostuksena miehille riittänee hyvä dödö,tuoksun kera ja siistit vaatteet. Mutta nyt kysynkin,että miksi nainen lopettaa välittämästä miltä näyttää?

Menemme upeana? Onko upea sana liian pramea? Miksi?

Eikö arjessa voisi olla vähän bling blingiä?

Omasta puolestani täytyy sanoa,että on ilo silmälle ,kun ympärillä on kauniisti pukeutuneita ihmisiä. Ymmärrän,että jos navettaan on matka,niin silloin voi päällä olla mitä sattuu,mutta harva meistä on sinne kuitenkaan matkalla. Tämähän on tietysti jokaisen oma asia miltä näyttää,mutta voi tästä aiheesta myös hyvä ääneen puhua aina silloin sun tällöin. Tallinnassa on enemmän tullut mietityttyä ulkonäkö asioita.Koska täällä naiset todella panostavat ulkonäköönsä.Täytyy sanoa,että on naisenkin silmälle ilo kun toinen nainen pukeutuu siististi ja kauniisti. Miehistä varmaan puhumattakaan.

Miksi pitäisi vain juhliin olla pukeutuneena? Arkeahan me tässä suurimmaksi osaksi elämme. Minä ainakin. Tiedän,että aihe nostattaa joillakin karvoja pystyyn,mutta miksi? Siitä olen varma kuitenkin,että kaikki me kehuista pidetään tavalla tai toisella. Vai oletko siitä eri mieltä?

Tämä aihe voisi olla #teema2019 useampaan kertaan. Pohdinpa sitä! Ja,että miten sitä voisi kehittää? Kaikkihan me tiedämme #yhden# eestiläisen naisen,joka suureen ääneen on vuosien varrella arvostellut suomalaisten naisten pukeutumista. Miksi se herättää meissä niin kovasti tunteita jos sillä ei kerta ole väliä miltä näytämme?  Vai olemmeko upeita mutta meitä ei saa arvostella? Ja onko nämä ihan ilmasta temmattu nämä eestinaisen puheet? Miksi aihe on niin arka? Voisin kenties avata teille lukijoille omaa pukeutumistani vuosien varrelta? Ja voitte arvostella ne asut sitten. Katsotaan mitä keksisin? Laita ihmeessä viestiä,jos sinulla on ajastuksia tästä aiheesta. Mielenkiinnolla luen ja opin. Tai kerro mielellään sinun pukeutumisestasi vuosien varrelta. Olisin ikionnellinen näistä viesteistä. Nyt tämä nainen jatkaa viikonlopun viettoa ja toivottaa sinulle kallis lukijani hyvää päivänjatkoa sekä hymyjä ja halejä!

 

Hei vuosi 2019!

Hei sinä siellä ja tervetuloa matkaani vuodelle 2019! Viime vuonna tähän aikaa en ikipäivänä olisi uskonut että minä,Susanna Carita,asuisin Eestinmaassa! Elämä on merkillistä. Mutta sen sanon,että kaikella on tarkoituksensa ja kaikkeen voi itse vaikuttaa. Olen huomannut,että kun jollakin tavalla opin kuuntelemaan elämää ja omaa itseäni niin ovia alkoi avautua. Kaikki voima tulee minusta itsestäni. Se on oikeasti hurjaa. En tiedä ,että kuuluiko minun elää ja kokea kaikki kokemani,että voin ylpeänä sanoa,että kaikesta voi oppia ja viisastua. En kadu mitään. Koska kaikki se hyvä ja paha,joita on matkallani ollut on muokannut minut minuksi. Se ihminen,joka olen tänä päivänä. Kiitos elämä!

Viime vuosi oli hurjaa muutoksenaikaa. Onneksi uskalsin olla tarpeeksi rohkea ja tehdä muutoksia. Luulenpa,että juuri muutoksien tekeminen omaan elämään on se vaikein osio elämässä. Mitään ei saa ja mitään ei tapahdu,jos ei uskalla hyppää muutoksien kyytiin! Minä olen ollut rohkea montakin kertaa elämässäni ja luulen,että juuri ne rohkeat päätökset ovat olleet juuri niitä parhaimpia ja kirkaimpia suunannäyttäjiä. Olen myös oppinut että liika pohtiminen ei ole myöskään hyväksi uusien asioiden päättämisessä. Paras tulos tulee,kun antaa mennä vaan! Minulle ei paikallaan polkeminen sovi. Pitää mennä etenpäin. Se on yksi hyvinvointiini kuuluva peruspilari. Tämä viimeisin ja  isoin päätös muuttaa uuteen maahan on jo nyt opettanut paljon. Uusi kieli,uusi ympäristö,uudet ihmiset,uusi koti,uusi työ jne….Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkäksi. Kaikki tämä vaatii sulattelua ja armoa itseään kohtaan. Pää väsyy päivittäin todella nopeasti alussa. Alussa juostaan vain eteenpäin. On hyvä,jos osaa pysähtyä tuon kaiken ruuhkan keskellä ja vain olla. Pitää nauttia kaikesta uudesta hulluudesta. Itselläni keho aina kertoo jos kaikki ei ole hyvin tai,että on aika vähän jarruttaa. Ja niin kävi syksylläkin,että verenpaine nousi taivaisiin ja oli pakko pysähtyä ja hiljentää omaa vauhtia. Aika ei lopu tähän. Voin tehdä huomennakin asioita. Voin kokea huomenna tai vaikka ensi viikolla tai jopa ensi kuussa tai ensi vuonna. Piti pysähtyä. Ja listata just tässä ja nyt asiat,jotka ovat tärkeimmät viikossa ja kuukaudessa. Eli jotta jaksaa olla ”täydellinen” töissä niin pitää tyhjentää omapää siinä välissä. Eli työn lisäksi tärkeää on oma hyvinvointi tai toisinpäin. Ihan miten vaan……Kun vihdoinkin sain oman pienen mäyräkoirani kainaloon tänne Tallinnaan oli se onnen tunteista sinä hetkenä suurin. Verenpaine päätti laskea. Jihuu…….Mun mäyris on mun muru!

Keväällä bloggailen mäyriksen ja minun elämästäni vähän enemmän. Elämääni on taas kerran suotu glitteriä ja kimallusta. Ja siitähän minä nautin……Taitaa se tämäkin vuosi tuoda joitain uusia juttuja,koska olen valmis kokeilemaan uusia ratoja mitä elämä eteeni tuo. Yksi uusi juttu alkaa jo huomenna. Työkuvio muuttuu ja opettelen taas jotain uutta. Minulla oli kaksi työtarjousta,joiden välillä pohdin ja tein päätöksen suht nopeasti. Olen valmis uuteen rumbaan! En edelleenkään ymmärrä,että minkä puun takaa nämä tarjoukset tulivat,mutta sen tiedän,että jompaan kumpaan tarjoukeen oli tartuttava.

Niinkuin paritanssissa,kun on hyvä ”viejä” niin on helppo ottaa askeleet. Tanssien kohti kevättä. Hymyjä ja haleja sinulle ihana lukijani!

Tallinnan nightlife

Se on nyt sitten korkattu nimittäin Tallinnan yöelämä! Joka kaupungissa on aina omat menot ja kikat. Minä nyt en kauheasti ole viime vuosina yöelämää harrastanut,mutta on aina kiva kokeilla jotain uutta. Tulihan ainakin pyntättyä itseään oikein kunnolla ennen radalle lähtöä. Treffit porukan kanssa oli Baltijaamassa. Myös tämä oli minun ensimmäinen tutustuminen tähän kovin suosittuun kaupungin alueeseen. Hyppäsin ratikka numero 2 ja keskustasta kesti vajaa kymmenisen minuttia saapua kohteeseen. Oli tietenkin jo pimeä,mutta koin heti alueen hyvin charmantiksi paikaksi. Ihan aiheesta siis aluetta kutsutaan hipstereiden paikaksi. Hyvin trendikästä. Mutta inhimillistä ja kotoisan viihtyisää. Siis,että sinne sopii kaikenlaisia ja ikäisiä ihmisiä illoista nautimaan. Pieni viinibaari nimeltä Time to wine on lattiasta kattoon täynnä mitä ihanimpia viinejä. Suosittelen todella tutustumaan paikkaan,mutta varaa mielellään pöytä etukäteen,koska paikkoja on rajoitetusti. Hauskaa siellä on,että kassalta saat viinikortin ja eikun valitsemaan viinejä! Kortti annetaan poislähtiessä kassalle  kun olet maistellut tarpeeksi. Ja sitten maksamaan.

Syödä pitää aina,ja valitsimme ruokapaikaksi kuuluisan F-hoone ravintolan. Kiva ravintola. Valitsemani hampurilainen oli todella täydellinen. Paljon olisi muuta sanottavaa tästä paikasta,mutta jätän sikseen,kun ei ole niin positiivista kerrottavaa. Mutta seura oli täydellinen,niinkuin ruokakinniin ei muuta onnistuneeseen iltaan sitten tarvittu tällä kertaa.

Tietenkin kaavaan kuuluu vielä lauantai iltaa jatkaa jossain muuallakin vielä ruokailun jälkeen. En muista ravintolan nimeä mutta Telliskiveen kävelimme kun nämä paikat on ihan vieri vieressä. Toki korkokenkillä ei paljoa vapaaehtoisesti kävellä! Mojitot oli erinomaisia,niin silloin tämä paikka oli täydellinen,eikös vain?

Eli nyt se on korkattu,siis yöelämä täällä Tallinnassa ja olen oikein tyytyväinen. Tästä on hyvä siirtyä uuteen viikkoon ja takuu varmana näitä keikkoja tulee tulevaisuudessa lisää! Hymyjä ja haleja!

Geelikynnet

Hello kaunotar siellä! Nyt blogikirjoitus aiheesta,josta en todellakaan kuvitellut kirjoittavani. Kädet ja kynnet ovat aina olleet minun juttuni,mutta feikkikynnet ja se maailma sen ympärillä oli ”eiminunmaailmaani”kuuluva. Ensinnäkin,koska tiesin,että sana eläinkokeeton ja feikkikynnet ei mahdu samaan lauseeseen. Mutta nyt olen viimeisen kahden kuukauden aikana joutunut törmäämään useasti,että jos haluan jotain mistä tykkään ja koen sen tärkeäksi osana naiseuttani,niin olen joutunut tekemään valintoja. Tallinnassa eko ja eläinkokeeton on vasta niin sanotusti alkutaipaleilla. Ja koska suurinosa ajastani kuluu kuitenkin työpaikallani,niin ei minulla ole aikaa etsiä netistä tai kivijalkakaupoista haluamiani tai tarvitsemiani kauneuteen liittyviä tuotteita. Tietenkin tämä on tietynlainen tekosyy,mutta olen sen itse hyväksynyt ja kannan vastuun. Pyrin edelleen valitsemaan eläinkokeetonta,mutta en aio kokea syyllisyyttä siitä,että jos nyt en löydä tarvitsemaani huulipunaa eläinkokeettomana niin valitsen ajansäästön kannalta myös sen toisen. Minun on pakko rajata tiettyjä aioita tällä hetkellä oman jaksamisen vuoksi. Elän ihan uudessa maailmassa niin omia voimavaroja on opeteltava jakamaan järkevästi. Geelikynnet on tästä hyvä esimerkki. Koen,etten jaksa lakata kynsiäni,joka neljäs päivä,niin ajattelin,että geelikynnet auttaa minun arkeani tässä kohdassa. Joo,kyllä voisin toki valita olevani ilman kauniita kynsiä niinkuin monet tekevätkin,mutta satun nyt kuulumaan niihin naisiin joille lakatut kynnet,sekä kosmetiikkamaailman ihanuudet tuovat ns hyviä viboja eli hyvää fiilistä. Ja tietynlaista onnea.

Eli kotimatkalla monta kertaa ohikävellessä eri kynsisalonkien; pohdin,että voinko antaa periksi periaatteilleni tässä kohtaa? Ja sitten yhtenä päivänä marssin sisään ja tilasin ajan. Siitä se sitten lähti. Ja tämän ensimmäisen lauantain jälkeen jolloin ensimmäisen kerran astuin kynsisalonkiin varattuun omaan aikaani: en usko että tulen koskaan enään luopumaan näistä. Koska mä olen ihan in love eli todella rakastunut omiin kynsiini! Kauniit ja lakatut kynnet ovat aina olleet täskeä osa omaa naiseuttani. Geelikynnet oli rakkautta ensi kerrasta lähtien. Elämys jo itsessään oli oma elämys, Venäläinen kynsitaiteilijani,joka todella tiesi arvonsa niinkuin nyt usein venäläiset tietevät ja sitä kovasti myös arvostan. Miksi nöyristellä,jos on arvonsa ansainnut? Onneksi osaan olla eri ihmisten kanssa ,että löysimme yhteisen sävelen tähän pitkään kynsisessioon.. Koska muutoin olisi ollut aika hankalaa viettää 2,5 h melkein nenätysten saman lampun alla? Oli ilo nähdä kuinka hienosti hän hallitsi oman työnsä. Täytyy myös sanoa että omat ennakkoluulot helposta työstä karisi näiden tuntien alla kun näki minkä hurjan ja taidokkaan työn kynsitaiteilijani teki minun kynsilleni. Se oli raakaa työtä eikä mitään hömppää. Tästä työstä kuuluu saada kunnon palkka koska uskallan väittää että ihan joka ”maija” ei upeita kynsiä pysty rakentamaan tuosta vain. Ja kyllähän sitä on vuosien varrella kaikennäköistä jälkeä nähnyt! Ja en ikimaailmassa antaisi ihan kenen vain ”mukaosaajan! tehdä minulle kynsiä. Ihan niinkuin muissakin asioissa. Ammattilainen on aina ammattilainen.

Tottakai valitsin vaaleanpunaisen ja glitteriliilan ensimmäiseksi kerraksi. Punainen ja vaaleanpunainen ja liila on mun heikkous värit. Punainen vain on sellainen tyylikäs ja arvoa antava väri verrattuna näihin kahteen. Ja nyt tuntui ihanan tyttömäiseltä lauantailta niin valitsin jotain prinsessamaisen hempeää. Vai mitä mieltä olet väreistä? Minä usein kirjoitan ja pohdin värien maailmaa. Niillä on mielestäni hurjan suuri vaikutus meidän elämään. Mietippä mikä on ensimmäinen ajatuksesi kun näet:mies 55  ja vaaleanpunainen collegepaita päällä? Saa nähdä koska uskallan kasvattaa tästä pituudesta vielä pituutta? Koska tottuuhan näihin ja asiat oppii tekemään toisin. Suurin huolenaihe aina muilla on: että miten pitkäkyntiset pyyhkii pyllyn? Heh heh. Kyllä mä uskon,että jokainen pyyhkii pitkillä tai lyhyillä kynsillä. Kai jo hajukin paljastais? Eiku vain haistelemaan seuraavalla kerralla kun näet pitkäkyntisen!

Kolmen viikon päästä tästä ensimmäisestä kerrasta menen sitten ottamaan uudet kynnet tai huollon niinkuin sitä sanotaan. Ei mitään tietoa mitä se pitää sisällään mutta kovasti jo mietin mikä väri seuraavaksi? Terveisin rakastunut nainen! Hymyjä ja haleja vain sun uuteen viikkoon!

Punaisenvärin salaisuus

Heippa hei sinne ruudun toiselle puolelle! Eilinen myrsky kyllä taas kerran näytti luonnettaan oikein kunnolla. Meri on minulla ihan tässä vieressä ja tuntui,että kohta risteilyalukset lipuavat mereltä kuivalle maalle. Kunnon syysmyrsky oli siis kyseessä. Mikä tuuri,että ei ollut tarvetta olla matkalla mihinkään,vaan sain olla kotona lämpimässä! Viikot on Tallinnassa vierähtäneet aikalailla kovasti työnmerkeissä. Olen kyllä saanut myös aikaiseksi perehtyä pariin uuteen juttuun,joista tulen täällä blogissa sitten kirjoittamaan jonkin ajan kuluttua. Viikko viikon perään totean,että viihdyn tässä uudessa kotikaupungissani  niin mainiosti.

Kun tämä ns. uusi elämä alkoi täällä Tallinnassa niin on tapahtunut niin paljon uutta ja hyvää elämässäni,että on välillä kysyttävä itseltään,että onko tämä unta vain? Ei minulla mikään huono elämä ollut tätä ennen mutta nyt tähän aikajaksoon tämä elämä tuntuu oikealta ja hyvältä. Olen tainnut joskus aikaisemminkin kirjoittaa punaisesta väristä. Taas kerran olen tämän värin löytänyt elämääni. Se on voimakas ja raikas. Ja valloittava samaanaikaan!

Punainen ja pinkkiä niin hyvä yhdistelmä. Ja siitä tule myös hyvälletuulelle.

Alkusyksyn ehdoton suosikki oli mun punaiset balleriinat,jotka todella huomattiin. Nyt olen nämä balleriinat siirtänyt työpaikalle toimisto sisäkengiksi..

Koko syksyn on kynsilakkaväri ollut punainen.

Eli olen todella useaan otteeseen tullut siihen tulokseen,että punainen on minun voimavärini. Mikä on sinun voimavärisi? On myös ollut jännä huomata,että mitä enemmän punaiseen tottuu sitä rohkeammin uskaltaa mixailla sitä myös muiden värien kanssa, Punainen ja pinkki. Punainen ja vihreä. Oh la laa siinä on värimailma ja tie suoraan huipulle! Jos sinne halajaa? Kuka tahto ja kuka ei? Tähän loppuun vielä toivotan sinulle: hymyjä ja haleja.

Ekokampaamo Tallinnassa

Hei kaunotar! Oletko muuten koskaan miettynyt kuinka kauniilla sanoilla voi olla isokin merkitys?Pieni kehuminen siellä sun täällä piristää kummasti toisen päivää. Kehuminen ei tarvitse aina olla ulkonäköön liittyvää,vaan arjen pienet raatamisetkin ansaitsevan kehuja. Kun kehut tulevat toiselta ihmiseltä,niin ne tuntuvat aina tuplamukavilta,eikö se näin ole vai olenko ihan väärässä? Tallinnassa olen ihaillut naisten kauniita hiuksia. Olen varmasti aamuisin ainoa ihminen bussissa ,jolla on kosteat hiukset. Mun on pakko ostaa fööni! En tiedä onko näillä kaunottarilla omat hiukset vai lisäkkein lisätyt kutrit päässä? Mutta upeita ovat. Aina,kun nainen muuttaa eri paikkakunnalle niin ensimmäiset arkeen liittyvät probleemat on selvitettävä. Ja yksi niistä on löytää kampaaja,joka sopii itselleen. Minä lähdin rohkeasti nettimaailmaan googlettamaan ja valitsin sopivan itselleni. Tämä tapa on vähän kuin pelaisi venäläistä rulettia mutta näin oli nyt toimittava. Hiukseni tarvitsivat hoitoa. Joko kaikki kampaajat ovat taitavia tässä kaupungissa tai sitten minulla kävi mieletön onni valintani kanssa. Suomessa olen jo vuosia käynnyt ekokampaamoissa ja sillä linjalla halusin jatkaa. Joka ei ollut kyllä mikään kovin helppoa valinta täällä. Suomen ekokampaamot ovat todella aikaansa edellä. Se on todella hienoa! Täällä ekokampaamot ovat vasta löytämässä ja kenties etsimässä ekomaailmaa. Kun kysyntä kasvaa niin toki tarjontaa tulee täältäkin löytymään. Ököjuuksur on eestiä ja tarkoittaa ekokampaaja. Se on hyvä sana osata ,jos tarvitset ekokampaamon palveluita.

Juusteakadeemia on tästä lähtien minun ököjuuksur. Plussana tässä liikkeessä on se,että siellä saa myös suomenkielistä palvelua,jos niikseen haluaa. Palvelu liikkeessä oli todella ystävällistä ja ammattitaitoista. Liikkeestä saa myös hennavärjäyksiä kulmiin. Aion kokeilla sitä tulevaisuudessa. Kuulostaa mielenkiintoiselta. Savivärjäyksiä ei Juusteakadeemiassa tehdä. Tarvitsin leikkauksen ja rutia hiuksiini,koska kesä ja aurinko oli kuivattaneet hiukseni sellaiseksi pehkoksi,että oli jo korkea aika saada ammattilaiselta apua. Ja vaaleata väriä kaipailin myös hiuksiini. Kampaajani ehdotti eri vitamiini ”kylpyjä”hiushoidoiksi. Ensin ajattelin,että mitä ihmettä? Kuulosti ihan hius spa:lta. Ja niinhän se loppusiltaa olikin. Spa hiuksille! Ja hoitojen jälkeen olenkin niin sitä mieltä,että juuri tätä hiukseni kaipasivat. Kokonaisvaltaista huolenpitoa.

Juusteakadeemiassa voi myös tilata ajan hiusten tutkimukseen. Silloinhan on helpompi kohdistaa hiushoidot,kun tietää mikä ongelma on. Sairaudet,stressi ja monet muut asiat ns syövät hiuslaatua. Ja tämänvuoksi hiuksia kannattaa oikeasti hoitaa rakkaudella. Itse havahduin jokunen vuosi sitten tähän,kuinka hiukseni ovat ohentuneet ja päänahkani on herkkä. Hiustenlähtö on hyvä esimerkki siitä,kuinka meidän pitäisi herätä,että kaikki kehossamme ei ole niin kuin pitää. Kuuntele kehoasi. Se kertoo kyllä missä mättää. Toki tänäpäivänä on helppo peittää hiusongelmat eri hiuslisäkkeillä mutta kyllä niidenkin käytössä seinä tulee vastaa,jokin kaunis päivä. Hyvin harva suomalainen on siunattu paksuilla ja kiiltävillä hiuksilla.

Minun takkutukkaa alettiin hoitamaan hiuspesulla jonka jälkeen hiuksiin lisättiin nestemäinen vitamiinikuuri. Istuin pyyhe päässä ja lämmössä todella kauan,että aineet imeytyvät kunnolla hiuksiini. Samalla oli mukava seurata paikallista kampaamo elämää. Eestin-ja venäjänkieli sulassa sovussa lauantai-iltapäivänä tallinnalaisessa kampaamossa. Suomenkieltä unohtamattakaan……..Kuppiteetä maistui hyvälle,vaikken tästä teelajista ollut ikinä ennen kuullutkaan. Join siis konnateetä. Ei kylläkään mitään tekemistä sammakoiden kanssa. Heh heh. Terveysjuomaa ja hyvää aineenvaihdunnalle.

Vitamiinien jälkeen lisää vitamiineja rasvaisemmassa muodossa. Ja taas lämpöön. Ja taas odotellaan. Tallinnalaiset naiset tulevat monesti ottamaan tämän hoidon kampaamossa ja lähtevät siitä sitten aineet päässä kotiin. Koska mitä pitempään tämä hoito vaikuttaa niin sitä parempi hiuksille. Itse valitsin vielä näin alkuun kampaamon odotuspaikaksi.

Kaiken tämän jälkeen hiukset pestiin,föönattiin ja leikattiin. Ja vips-mulla on uudet hiukset. Herrajestas,miten kevyeltä päässä tuntui. Olin moneen otteeseen saanut taivaallista päähierontaa,joka kyllä muistutti että olen ihan jumissa. Pää tuntui kuin kymmenen kiloa olisi putonut pois. Käsituntumalla hius oli pehmeä ja sileä. Ja tämä vain yhden hoitokerran jälkeen. Myös omahiusväri vaaleni aika reilustukin. Hius kerää ulkoa,vedestä,hiustuotteista kaiken maailman ”pöpöjä” itseensä. Ja se vaurioittaa hiusta. Myös mitä syömme näkyy hiuksissakin. Tämä hiusprojekti jatkuu. On kiva seurata,että mikä on hiusteni tilanne esim ensi kesänä. Olen niin hyvillä mielin,että päätin pari vuotta sitten aloittaa tämän kunnioituksen hiuksiani kohtaan.

En voi kun vain hymyillä. Naisen kruunu on hyvälaatuiset hiukset! Ja vielä enemmän ajatus vahvistui,kun muutin tänne Tallinnaan. Kun hiukset on hyvin,niin jotenkin on suoraselkäisempi olo. Oletkos sinä samaa mieltä? Hymyjä ja haleja!

Uudet purjeet purjehdittavaksi

Niin on kuukausi vierähtänyt uudessa osoitteessa ja ennenkaikkea uudessa maassa. Joskus elämässä tarjoutuu ennennäkemättömiä tarjouksia,joita ei voi uskoa todeksi. Uskon,että se on jonkinlainen johdatus jostain. Että kenties kaikki onkin ennalta tiedettyä? Kuka tietää? Omalta osaltani osaan jotenkin sanoa nyt,että tämä kenties oli tulosssa,vaikka itse en siitä mitään tiennytkään. Hyppäsin vain junanvaunuun ja tässä sitä nyt istututaan ja körötetään eteenpäin.. Eli olen täällä Tallinnassa eli Eestissa.. Teen töitä ja tietenkin asun täällä. Sitä on vielä vaikea jotenkin sisäistää. Tämä ensimmäinen kuukausia on ollut aika haipakkaa elämää- En ole ollut mikään Tallinnan-matkaaja elämässäni,joten kaikki täällä on minulle täysin uutta. Uuteen maahan muuttaessa voi kaikki tuntua kovin ”upealta”,ja vuosien varrella sitten katsomus jotenkin tasoittuu oikealle asteelle. Totuushan on,että joka maassa on omat plussat ja miinukset,niinkuin kaikessa muussakin tässä elämässä. Sen kyllä sanon heti tässä alkuun,että virsi jota moni minulle lauloi,kun kuulivat minne muutan;että siis Tallinna ja Viro on kuin Suomi. Ja kielikin on kuin suomenkieli. Jo tämän ensimmäisen kuukauden aikana voisin sanoa ison suomalaisen sanan: se alkaa p:llä ja loppuu marja sanaan! Että silleen. 

Kädessä minulla oli matkaa varten onnenkoru-joka itseasiassa kuuluu sydämmen -valitulleni,mutta päätin lainata sitä hetken ennenkuin annan lahjan pois. Syystä,että koen tämän korun antavan minulle voimaa. Se on käsintehty aidoista materiaaleista eli kivistä. Siitä saaa voimaa,helpotusta uneen ja lievittää stressiä.

Kaksi viimeistä vuotta ovat auttaneet löytämään asiat,joita haluan elämääni. Löysin turvasatamani. Löysin myös oman tyylini. Kun on aikaa keskittyä itseensä,niin oppii samalla kuuntelemaan sisäistä ääntään. Tämä vaati isoja muutoksia omassa elämässä. Ja siitä syntyy itsekunnioitus itseään kohtaan,sekä muita kohtaan. On mukava ja helppoa lähteä maailmalle matkalaukku täynnä luottamusta omiin kykyihinsä sekä uskoa,että vielä pystyy. Kun ikää tulee niin kummasti kaikki turvallinen elämässä maistuu parhaimmalta. Nautin,että uskalsin hyppää vielä tähän junaan. Tämä ei ole helppoa. Mutta samalla tästä saa niin hurjasti elämyksiä,että se kantaa jo pitkälle. Jo tämä ensimäinen kuukausi ja nämä uudet ihmiset ,joita pompsahtelee elämääni joka viikko on rikkautta elämääni.

Tämä matka on seikkailu uuteen. Olen kiitollinen viime vuosien opeista,joita opin  elämästä. Osaan arvostaa esimerkiksi luontoa,joka on kaiken elämän energian lähde. Olen myös kiitollinen joukosta ihmisiä joita minulla on kunnia saada kutsua osaksi perhettäni. Se on voima sekä rikkaus. Ilman heitä en oli tässä tai täällä.

Kiire on tämän aikakauden kirous. Hyvässä sekä pahassa. Koska joskus on myös ihan hyvä toimia rivakasti. Mutta rajansa kaikella. Ja vain me itse voidaan asettaa ne rajat itsellemme. Ja sieltä poikii sana itsekunnioitus. Kun sen taidamme-taidamme rajojen rappuset. Olemmeko jokseenkin samalla aaltopituudella?

Läksiäiset on vietetty moneen kertaa ennen matkaa. Juhlat ovat muuttuneet paluujuhliksi. Olen iloinen,että valittu maa oli näin lähellä rakasta Suomea. Täältä on helppo ottaa laiva viikonloppuna maalle kotiin. Elän kaupunkielämää Tallinnassa ja veri vie maalle silloin sun tällöin hengittämään kaunista luontoa. Ja tapaamaan rakkaita,joita ikävöin jo nyt ihan mielettömästi. Mutta ikävä on osa poissaoloa. Sen kanssa täytyy vain yrittää elää,koska haluan myös olla täällä. Tarvitsen tätä elämää myös voidakseni hyvin. Hassua sinänsä mutta niin se vain on.

Kaunis kesä oli ja meni ja nyt syksy porskuttaa jo kovasti eteenpäin. Olen sitä mieltä,että kohta tämä kaupunki näyttää oikean puolensa. Kylmä viima mereltä menee läpi jokaisen solisluun. Harmaus kaupungissa vahvistuu ja elämä siirtyy sisätiloihin. Vielä turisteja pyörii vanhassa kaupungissa mutta eiköhän kohta sekin kielien sekamelska hiljene. Ja arki alkaa. Lunta tulee ja on liukasta. Siinä on mummolla hatussa kiinni pitämistä! Elämä ulkosuomalaisena käy mielenkiintoiseksi. Olisiko pitänyt lähteä sittenkin lämpöisimmille leveysasteille? Että sellaista tällä kertaa tällä puolen ruutua. Hymyjä ja haleja sinne sinulle!

Kultaa kultaa kultaa

Hej till dig;sinne ruudun toiselle puolelle! Nyt taidetaan elellä aikoja,kun voimme sanoa hyvästi ihanalle kesälle. Lämmintä riitti ja koko kesä oli niin minun mieleen. Hiki oli kokoajan,mutta ennemmin hiki kuin kylmä;sanon minä. Minun yksi ihan ehdoton suosikki juttuihin tänä kesänä oli syötävä kulta. Sain testiin tämän tuotteen. Tietenkin sitä sitten kokeiltiin vaikka missä. Arjesta juhlaan. Ja voi että,kun kaiken arjen keskellä sai juomista sekä leivonnaisista luksustuotteita kertaheitolla. Juomat kimalteli kultahippuja. Muffinit saivat kulta päällysteen. Salaattiin saatiin luksusta,kun kultahipuin sen koristelin. Oli oikea Dubai fiilis. Sheikki Ali Hassan vain puuttui!

Kultaamo.com verkkokauppa myy syötävää kultaa. Kannattaa kurkata sinne,jos tekee mieli tarjoilla vähän parempaa vieraille. Tiesitkö muuten,että muinaisessa Egyptissä kulta syönnin uskottiin antavan ikuisen elämän? Jos tämä vielä pitää paikkansa,niin sanon että’ kyllä kiitos. Nykyään syötävä kulta on juhlapöytien koriste. Minulla se oli ihan arkeenkin tuoma  kiva piriste. Suosittelen.

Kultaamon syötävät kultatuotteet ovat 23 karaattista aitoa kultaa. Ne on myös valmistettu Euroopassa,elintarvikestandardien mukaisesti ja ne luokitellaan elintarvikkeväriksi E-koodilla175. Kulta ei maistu millekkään. Se on mautonta,hajutonta ja elimistössä liukenematonta. Tuote on myös gluteeniton ja laktoositon. Halal ja Kosher merkintä löytyy myös. Kulta on alkuaine,jolloin siitä ei liukene ruokaan tai elimistöön mitään. Kultaa voi myös paistaa sekä pakastaa. Eli jos tekee mieli kullattuja ranskalaisia niin uuniin vaan perunat ja kulta!

Tulen ihan varmasti tulevaisuudessa useinkin käyttämään kultaa tarjoiluissani. Pieni luksus on aina mukavaa! Nyt vain etsimään sheikki Ali Hassania niin voin sitten käyttäytyä kuin prinsessa Mirjam kultapalatsissa! Haleja ja hymyjä sinulle!

Painaa,painaa. Ainakin vatsamakkarat!

Nyt poksahtaa! Ainakin maha,jos ei mikään muu. Puolisenvuotta olen ollut,niin ahdistunut kehossani. Huom. en mieleltäni. Heh heh. Paino pomsahti 20 kg ylöspäin ja se jos ei mikään,niin tunnu hyvältä. Aloitin uuden työn vuodenalusta ja keskityin siihen ihan liikaa,enkä jaksanut tai viitsinyt minkäänlaista liikuntaa harrastaa. Siitä sitten sain kiitokseksi ylimääräisiä makkaroita  vähän jokapuolelle kehoa. Ja ihanko niitä ei olisi ollut riittävästi jo ennestään? Lopulta vain en sitten enään viitsinyt liikkua. Syitä liikumattomuuteen keksin vain lisää ja lisää ja kuukaudet vierivät. Helppoa. Vaatteeni alkoi pienentyä. Kiva. Eikä herätyskellot silti soinneet tarpeeksi? Ainahan voi ostaa isompaa kokoa? Siinä ollaan jo silloin syvällä kaivossa! Syömiseni on onneksi aika hyvässä tilanteessa. Kala ja kasvikset kuuluvat ruokavaliooni. Jos ihminen ei liiku,niin ihan sama mitä syöt,niin paino nousee ja keho on jumissa. Ihanaa,syksy on tulossa ja uudet tavat on helpompi sisäistää. Ainakin itselläni. Minun koko syksy on täynnä uudistuksia,niin taitaa tämä painokin saada kyytiä;ja saakin. Uudentyön myötä saan työpaikka-etuina mm. salikortin ja uimalaan liikuntaseteleitä. Eiköhän tämä nainen nyt saa itseensä ”vähän-niinkuin-pakosti-puhtia” liikuntaan ? Ei voi enään tämän helpommaksi liikuntaa tehdä. Tulen asumaan kaupungissa(lue edellinen postaukseni niin tiedät minne muutan.Siellä on liikunta mahdollisuuksia ihan erilailla kuin maalla. Tähän aikaan ensi vuonna aion olla tyytyväinen painooni.Vaatekoko sopii päälleni helposti. Sovittu! Siinä vähän avautumista läskimakkaroistani! Tietenkin liikuntaharrastukseni tarvitsevat kivoja ja sopivia urheiluvaatteita.Siitä syystä laitoin sinulle linkkejä tähän alle syksyn uutuuksista ja jos sinäkin tarvitset uusia urheiluvaatteita. Marjapuuron-pinkki on niin kutsuva väri. Ainakin minulle. Mitä sinä tykkäät?

 

This post contains adlinks from Adviral

MÖNSTRADE SHORTS / T-SHIRT / HUVTRÖJA / ENFÄRGADE SHORTS / SPORT-BH / SKOR / BYXOR

 

This post contains adlinks from Adviral

 

 

High Waist Tights / Crop Top

 

 

This post contains adlinks from Adviral

 

 

Peace Crop Top , 399:- / Peace High Waist Tights, 699:-

Suomen hinnat tulee näissä näkyviin kun valitsen toimitusmaaksi Suomen.

Eikun mukavaa viikonloppua! Hymyjä ja haleja!

Ja hei,eikun treenaamaan!!!

 

 

This post contains adlinks from Adviral

 

 

 

Peace Crop Top , 399:- / Peace High Waist Tights, 699:-

 

Countdown

Tere kuumaan kesäpäivään! Mun palava sielu roihuaa taas kerran! Heinäkuu meni niin nopeaa,että en oikein meinannut perässä pysyä. Jos vuosi sitten olisi joku kysynyt tulevaisuuden suunnitelmistani,niin en olisi mitenkään osannut tai tiennyt mitä heinäkuu 2018 tuo tullessaan. Olen erittäin hämilläni,sekä onnellinen! Joskus asiat vain menee omalla painollaan eteenpäin juuri niinkuin pitääkin. Olen ollut kärsivällinen. Ehkä minua nyt sitten palkitaan. Ken tietää? Elämä on ihmeellinen matka. Kun vain muistaa elää. Tuntea ja elää. Se on varmaan yksi motto elämäsäni. Ikäviin asioihin en viitsi kuluttaa energiaani. En anna kenenkään syödä iloista minääni! Se on vastuullinen tehtävä. On ollut vaikea erottaa pahat  hyvistä. Ikä on tuonnut hyvää itsekkyytä. Olen siitä kiitollinen. Kuljen omaa matkaani. Aina löytyy ilkimyksiä,jotka yritää nujertaa. Mutta arvaa mitä? Voin kaatua,mutta matkani jatkuu aina. Olen taistelija isolla T:llä!

Olen elämälle kiitollinen. Olen saanut kokea paljon. Ikävät asiat kasvattaa! Ruusutarhassa vain nautitaan  ja hörpitään mansikkateetä. Eikö se niin mene? Yksi hyvä oppi on kyllä ollut:kun oppii kuuntelemaan itseään,niin ovia aukeaa mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Se on se intuitio. Soppaan pitää lisää vähän mausteita, ja niin pitää elämäänkiin. Elämän pippuri on rohkeus! Ilman rohkeutta ei pääse mihinkään. Ovia on avattava.Painaviakin ovia on avattava. On kokeiltava eri polkuja,että tietää mitä haluaa ja että voi kasvaa ihmisenä. Jos ihminen ei kasva-vanhuus eletään katkerana mummona. Sitä en itselleni aio tehdä. Katkerat mummot ja papat on ilkeitä ja pahansuopia. Selkäänpuukottajia. Olen oppinut,että aina ei ikä tuo viisautta meille. Jos elämä ei opeta,et myöskään viisastu! Niin se on. Mutta minulle on ihan sama miten muut elävät. Itse rakennan omaa puutarhaani. Äitinä tietenkin tuen poikieni puutarhan rakentamista. Ja nimenomaan tukien. Haluan heidän itse oivaltavan asioita. Minä en voi tietää mikä heille on parasta? Voin tukea ja kertoa aina oman kokemuksen. Kasvattakoon he omat ruusunsa. Näin kesällä kun rantakelit kutsuu harvasenpäivä,niin on mielenkiintoista kuunnella ja nähdä kuinka suomalaisvanhemmat rannalla kasvattavat lapsiaan. Oletko koskaan kiinnittänyt asiaan huomiota? Minä olen. Ja pahaa tekee. Sitä tätä tota. Ole näin ja noin.  Miljoona käskyä siinä parin tunnin aikana,kun jälkikasvun kanssa vietetään ”leppoisaa” rantapäivää. Uhkaillaan,kiristetään ja komennetaan. Siinä on ”beachlife” kaukana mukavasta! Noh,eipä siitä enempää. Sen sanon. Pahaa tekee.

Mikä ihmeen-countdown-siis on meneillään?

Minäpä kerron. Huomisesta lähtien alan laskemaan päiviä. Koska elokuun 21. tulen olemaan tallinnalainen. Jihuu! Mikä mieletön matka tiedossa. Opin uuden kielen. Tutustun uusiin ihmisiin. Sain suuren haasteen työelämääni.Kaikki tulee olemaan uutta. Olen täpinöissäni,vaikkakin osa minua on peloissaan. Sain tilaisuuden ja siihen on nyt tartuttava. Ovia aukesi yllättäen aivan tuntemattomaan ja päätin  tarttua tilaisuuteen. Katsotaan mitä se tuo tullessaan! Sellaista se elämä on. En ole ensikertalainen muuttoasioissa kun tulee kysymykseen uuteen maahan asettuminen. Tiedän mitä tälläinen prosessi vaatii. Olen valmis haasteeseen!

Tallinna-täältä tullaan! Hymyja ja haleja!

Pienet koirat sydämmessäni

Hellurei ja auringon säteet! Ei ole ollut kylmä-ei-siis viime aikoina. Suuri eläinihminen kun olen,niin ajattelin esitellä tässä tälläisen hoidokin,joka meitä on viihdyttänyt noin viikonverran. Neljä vuotta sitten kun taas kerran pohdin uutta koiraa niin tiesin,että koiran on oltava pieni. Uniapneani oli silloin pahimmillaan ja ei minulla olisi ollut voimia ison koiran kanssa lenkkeillä ja touhuta,niin pieni koira sopi tilanteeseeni oikein hyvin. Sattumoisin tutustuin mäyräkoiriin ja niinhän siinä sitten kävi,että sydämmeni suli mäyräkoiralle. Neljä vuotta tässä on ”muruni”kanssa kuljettu. Minun Sissi tai Sissuliini on tuottanut iloa miljoonat kerrat. Toki yhtä monta kertaa on väännetty vaikka mistä. Koska mäyräkoirat ovat pikkasen itsepäisiä. Tai siis aikalailla! Minulla on aina ollut elämässä koiria ja kyllä mäyräkoira voittaa jääräpäisyydellään kaikki. Mutta löytyy itsepäisyydelle avaimet. Siitä kenties joskus toiste lisää. Nyt saimme Sissulin kanssa kylään hoidokin -pienen pienen Chihun-Mini nimeltään. Siinä yhden päivän verran ihmeteltiin että mikä ”tanssihiiri”meille saapui? Minillä riittää egoa vaikka toisille jakaa. Laittoi jopa kissat ojennukseen. Siitä lähtien kun Sissi tuli perheeseen niin on ajatuksissani käynnyt että olisi kiva ostaa Sissille kaveri. Kenties toinen mäyräkoira? Minua on vain jarruttanut ajatus siinä kohtaa,kun mietin että jos toinen koira on samanlainen luonteeltaan kuin Sissi niin kuinka minä jaksan kahden ns tarra-apinan kanssa? Tällä tarkoitan sitä että kun Sissi on niin kovin hellyydenkipeä luonteeltaan,niin jaksanko kahta samanlaista. Ja vastaus on että en. En halua että kaksi koiraa on kimpussani koko ajan. Siinä menee minun rajani. Toivottavasti ymmärrät mitä tarkoitan?

Tämä Mini on kyllä sellainen pakkaus! Sulatti täysin sydämmeni . Vaikka egoa riittää niin Mini oli kovin helppo. Erittäin kuuliainen koira. Mäyräkoiralla  kun tuppaa olemaan korvat lukossa yhtenään! Chihussa en huomannut tälläistä puolta ollenkaan. Tälläinen pieni sirppana on kiva,kun se menee melkein taskuun. Hauska yksilö. Ja oikein hyvä pari mäyräkoiralle. Vaikka Mini on paljon enempi itsenäisempi koira kuin Sissi,niin kyllä minulla silti oli iltaisin kaksi tarra-apinaa. Toinen sylissä ja toinen niskassa. Voi hellurei! Kaksi,jotka seuraa minua kuin hai-laivaa!!!

Mini lähtee tänään kotiin. Mitä mieltä olen nyt? Otanko kaverin Sissille?

Elämässäni on tällä hetkellä menossa muutoksen tuulia. Minulla on ihan tarpeeksi hoidettavaa Sississä,että saan arjen pyörimään tasapainoisesti. Kaksi on aina yhtä enemmän. Kun yksi haukkuu niin silloin haukkuu kaksi. Kun yksi saa pöhkö-kohtauksen,niin yht`äkkiä niitä onkin kaksi,jotka juoksee asuntoa ympäri kuin hullut. Kun yksi on maharujakalla niin pahimmassa tapauksessa niitä on kaksi. Kun tarvitaan hoitopaikkaa niin tarvitaan kahdelle. Hyviä puoliakin on paljon mutta ei nyt kiitos. Jatkamme matkaa Sissin kanssa kahden. Ainakin toistaiseksi.

Tulevaisuudesta en osaa sanoa. Ehkä minulla on silloin vaikka neljä koiraa! Vitsi,vitsi. Sissi on muuten päässyt juuri julkaistuun Mäyräkoirat kirjaan.Kirjan nimi on:Mäyräkoira -pieni jättiläinen. Minun pieni julkkis!

Me jatketaan vielä vähän yhdessä oloa ennenkuin Mini haetaan omaan kotiin. Näyttää kyllä siltä,että taitaa tytöillä olla siesta,kun makaavat ketarat taivasta kohti taju kankaalla!

Hymyjä ja haleja!

 

Bohostyle

Hei sinulle! On ihan pakko esitellä sinulle tämän kesän lempikoruni,joka tulee Belgiasta Sophien valikoimista. Sophie pyörittää todella ihanaa bohotyylistä verkkokauppaa nimeltä Elefantiez. Instagramista löytyy niin ihanan värikkäät sometili  kuin voi vain kuvitella! Ei voi kuin iloiseksi tulla,kun niitä selaa. Itse koen bohomaailman vain vuosi vuodelta omaksi jutukseni. Etsin liian kauan kuka olen ja mistä tykkään. Nyt tiedän ja olen siitä niin onnellinen.

 

 

 

On pakko laittaa teille nämä videot jotka julkaisin omalla Instagramtililläni. Värit on niin upeat! Koen,että nämä korut sopivat minulle kuin nenä päähän!

Klikkaa tuosta alleviivatusta,niin pääset kurkkaamaan miltä minun somemaailma näyttää Instagramissa: Welcome to Suzie´s world;Susan.Carita

Mun Instatili

 

Pidemmittä puheitta hyppään tästä iltakävelylle tuonne ihanaan sunnuntain iltaan.

Hymyjä ja haleja!

Minä ja mun hiukset

Hello hello! Mun oli ihan ”hetipakko” hyppää sorvin ääreen,koska olen niin kipinöitä täynnä! Ja mistäs muusta kuin hiuksistani taas kerran! Sain siis testattavaksi shampoon ja hoitoaineen kotimaiselta perheyrittäjältä nimeltään Viima Cosmetics. Voi sitä päivää,kun hiukseni ovat oikeasti pitkät ja vaaleat! Mutta hei,matkalla ollaan… Ehkä voin sanoa;että olen suorastaan vanhanaikainen, kun saahan sitä vaikka mitä apu-keinoja vain,jos pitkiä hiuksia havittelee. Mutta minä haluan tehdä tämän luonnollisesti. Haluan kokea tämän matkan. Se mitä nyt hehkutan on tämä uusi shampoo,jota olen käyttänyt nyt kaksi kertaa. Sain siis tämän kokeiltavaksi ja en ajatellut edes kirjoittaa siitä,mutta nyt on pakko kirjoittaa muutama sana.

Tämä on minulle ihan tuntematon brändi mutta heidän luonnonkosmetiikka tuotteet ovat osoittautuneet ihan kymppi-tuotteiksi. Niistä muista,ehkä jokin toinen kerta sitten. Tämä kirjoitus on nyt vähän, kuin kilauttaisin parhaimmalle ystävälle ja hehkuttaisin;kuinka elävältä hiukset tuntuvat. Mutta teenkin tämän hehkutuksen tänne blogiin! Tämä kuohkeus saa mut ihan ”ooh la laa”fiilikselle. Nämä kuvatkin on ihan ”kaveri kuvia”. Mutta siinä näette jo, kuinka hiukset ovat oikeasti kuohkeat ja runsaat. Täynnä elämää! Mä oon niin innoissani! Niinkuin viimekerralla jo opinkin kampaajakäynnilläni,niin sama shampoo ja hoitoaine riittää ja kuuluu käyttää kuukauden tai kaksi,että näkee oikean tuloksen tuotteen toimivuudesta.. Siis sitä mitä valmistaja lupaa! Ei siis vaihdella niitä purnukoita siellä suihkussa joka kerta! Eli teen vielä postauksen pidemmän käyttökokemuksen tiimoilta sitten jonkun kuukauden päästä.

Niinkuin kuvissa näkyy niin tuntuu,että hiuksia olisi enemmänkin päässä mitä niitä oikeasti edes on! Nyt täytyy vain myös ahkerasti muistaa käyttää hiusnaamiota,koska kesä on ollut niin kuuma ja aurinkoinen. Kuvat on vain napattu tuosta vain. Ja kuvassa näkyy onnellinen nainen! Ilot tulee pienistä asioista! Videolla näkyy tämän hetkisiä luonnonkosmetiikka tuotteita joita käytän päivittäin. Tämä uusi ”löytöni” eli Viima Cosmetics on muuten kotimainen brändi. Tässä ote heidän sivuiltaan:

Viima Natural Cosmetics

Olemme pieni perheyritys, joka perustettiin vuonna 2017. Yritys sai alkunsa ideasta lähteä rakentamaan yhteistä liiketoimintaa, jossa voimme yhdistää omat vahvuutemme ja luoda yhdessä jotain hienoa. Meitä yhdistää perhesiteiden lisäksi rakkaus luontoa kohtaan, vastuuntunto ympäristöstä ja kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan.

Luonnonkosmetiikan suosio on kovassa kasvussa, ja uskomme että trendi on jatkuva. Ympäristötietoisuus kasvaa koko ajan. Ostopäätöksiä tehdään yhä tietoisemmin, tuotteita vertaillaan ja yritysten vastuullisuus on suurennuslasin alla. Kemikaaliyliherkkyys ei ole enää harvinaista, eikä ihme. Altistumme päivittäin järjettömän monelle kemikaalille. Haluamme olla mukana vastuullisessa arjessa tarjoamalla luonnonmukaista kosmetiikkaa.

Tuotevalikoimamme kasvaa ajan myötä kattavammaksi. Rehellisesti pakko sanoa, että tämän alan kilpailussa ei ole helppoa olla mukana. Yritämme kuitenkin parhaamme ja toivomme, että se välittyy hyvänä asiakaskokemuksena

asiakkaillemme.

Eli on erittäin mukava tehdä tälläisiä löytöjä luonnonkosmetiikka maailmassa,jotka samalla myös tukevat omaa näkemystä ja omia arvoja! Hymyjä ja haleja!

ps

Laitan vielä tähän loppuun heidän nettisivun osoitteen @VIIMACOSMETICS

niin pääset tutustumaan sinäkin heidän valikoimaan!

KLIKKAA TÄSTÄ

Mindfullness by me

Namaste. Mietin ,että en ole pitkään aikaan kirjoittanut mitään luonnosta,joka on minun oma henkireikäni. Luonto on ollut aina läsnä elämässäni tavalla tai toisella. Olen aina hakeutunut metsään ”hengittelemään”,mutta en ole ymmärtänyt kuinka tärkeitä nämä metsäreissuni ovat olleet . Nyt olen asunut täällä peltojen vieressä päälle vuoden ja tämä vuosi on antanut niin paljon minulle henkisesti. Olen vihdoinkin löytänyt rauhan. Taidan,jopa säteillä tietynlaista rauhaa ympärilleni. Olen oppinut läsnäolon voiman. Ja se tuntuu todella ”mageelta” Tässä ensimmäisessä kuvassa on minun metsätieni lapsuudesta. Saan edelleen kävellä samaa metsätietä ja se on aika nostalginen fiilis. Siinä on ehkä  myös iso taika-fengshui-olotilaani. Ken tietää?

.  Katselet ja tuoksuttelet. Ja opit olemaan läsnä siinä missä olet. Eli ennenkaikkea vain olet siinä. Tämän tunteen täytyy jokaisen itse ”löytää”.

Rakastan myös peltoja. Isoja peltoja. Koska katse kantaa kauas. Ja siinä tulee kauneutta silmälle pitkän pitkän matkan. Luonnon eri värit hivelee silmää. Se on rauhoittavaa ja silmä lepää. Uskallan sanoa,että siinä kun katse lepää niin samalla se on tietynlaista meditointia koko keholle. Oletko koskaan istunut pellolla ja vain ollut ja nauttinut luonnon tuoksuista ja väreistä joita näet? Suosittelen. Metsästa ja pelloilta saa myös mieletöntä energiaa kehoon. Energiakentät liitelevät vapaasti tälläisissä paikoissa. Huomaat,kuinka ajatukset selkiävät päässäsi. Opit keskittymään vain niihin tärkeisiin asioihin elämässäsi. Kaikki muu on toissijaista. Opit kuuntelemaan itseäsi. Silloin myös kunnioitat omaa itseäsi. Kokeileppa! Heips ja nenäkohti metsää. Hymyjä ja haleja!

Ylioppilasjuhlat

Ihanaa uutta viikkoa sinulle lukijani. Viikonloppu oli tapahtumarikas ja nyt tuntuu mukavalta astua uuteen viikkoon. On voimavarat täytetty positiivisilla viboilla. Lauantain kohokohta oli sukulaistytön #ylioppilasjuhlat. Tästä kesä alkakoon sitten virallisesti. Koulut on nyt loppu ja kesälomat alkoivat. Kuvia ei tullut räpsittyä juhlista kovin montaa,koska tuntui,että nyt vain keskityn seurusteluun ja itse juhlaan. On niin kaunista,kun nuori tyttö on saavuttanut jotain erittäin arvostettua. Ällän tyttö meillä! Siinä voi jo vähän nenä pystyssä kävelläkin! On ihanaa,kun tälläiset juhlat kokoaa sukulaisia yhteen,sekä myös uusia tuttavuuksia syntyy. Olin jotenkin ihan lumoissani nuoren tytön tulevaisuudesta. Kaunis kesämekko päällä,ja käytöstavat kuin prinsessan. On ilo juhlia tälläistä nuorta. Koko elämä tytöllä edessä. Nyt astutaan tietynlaiseen aikuisuuteen. Ja taitaa tämä määrätietoinen nuori nainen tietää jo aikalailla mitä tulevaisuudeltaan haluaa. Yliopiston ovet kohta avataan mutta nyt vielä nautitaan tässä ja nyt! Toivon vain kaikkea hyvää ja menestystä hänen valitsemilleen poluilleen. On myös kaunista katseltavaa ja ihailtavaa, kun perhe tukee toinen toisiaan.

Kesäpäivä oli mitä kaunein. Säällä on kyllä suuri merkitys. Mikä ilo oli olla ja istua puutarhassa ja nauttia herkullisista tarjottavista,joita meille vieraille oli emäntä koko viikon loihtinut. Lapset sai juosta vapaasti ja nauttia iloisesta tunnelmasta. Sadepäivänä kaikki olisi ollut toisin. Sisällä tunnelma olisi ollut toisenlainen. Tuore ylioppilas osasi,niin kauniisti keskustella kaikkien vieraiden kanssa. On ”smalltalk”hallinnassa tämän päivän nuorilla aikuisilla naisilla. Ja hyvä niin. Se ilahduttaa minua kovasti. Oliko sinulla viikonloppuna juhlia? Hymyja ja haleja!

Ekokampaajan savivaalennus

Hyvää päivää! Nyt on aika kertoa minun hiustarina. Pari vuotta sitten tein hiusremontin. Niinkuin jo aiemmissa blogikirjoituksissa olen tuonnut julki kuinka aloin ajattelemaan uusin ajatuksin omaa kulutustani sekä maailmaani. Oli aika tehdä muutos! Ensin siirryin pikku hiljaa kasvisruokavalioon. Siitä sitten aloin pienin askelin muuttamaan kauneuteen liittyviä tuotteita luonnonkosmetiikkaan,sekä eläinkokeettomiin tuotteisiin. Hiustenhoito taisi oli se viimeinen osio,jota aloin muuttamaan. Kuuluin siihen kastiin ,joka vain ajatteli,että nehän on vain hiukset ja ei niille voi mitään tehdä. Ne on mitä on! Höpö höpö,sanon nyt. Taisin kerta heitolla vaihtaa silikoni-shampooni luonnonkosmetiikan hiushoitotuotteisiin. Muistan,kuinka ajattelin,että jessus ”kun mulla on vallattomat hiukset”. Kestää jonkin aikaa ennenkuin hius tottuu luonnonkosmetiikan hiustuotteisiin. Sitten,kun oli hiustenvärjäysten aika,niin tilasin ajan ekokampaajalle. Ja siitä se sitten oikeastaan vasta kunnolla lähti. Sain asiantuntevalta #ekokampaajalta erittäin hyvää tietoa hiuksista.

Kiinnostus omiin hiuksiin kasvoi. Parasta koko prosessissa on ollut,että mun hiukset taas kasvaa. Ja hiukset on terveet,jolloin niitä ei oikeasti ”irtoile! jokapuolelle. Koska pari vuotta sitten värjäsin hennanpunaiset hiukset,niin vieläkin sitä hennaa löytyy latvoista. Pitkään haaveilin vaaleista hiuksista mutta tiesin että se on mahdottomuus totuttaa ilman kemikaaleja. Aika vain kului ja oma perusväri tuli vahvasti esille. Kesäisin oma hiusväri on tietenkin vaaleampi kuin talvella. Keväällä nyt sitten päätin,että nyt on aika keinot keksiä että saan vaaleutta takaisin hiusväriini. Marssin lempikampaamooni eli Parturi-kampaamo Margit,Hyvinkäälle. Kerroin toivomukseni ja tilasin ajan.

Ensimmäisessä kuvassa näkyy lähtötilanne. Eli oma väri oli tuollainen tuhkan eri sävyinen hennalatvoilla. Ekokampaajan Erikan tuoliin on mukava istua,kun tietää että on ammattilaisen käsissä. Annoin vapaat kädet tietenkin. Toivomuksena vain vaaleat hiukset! Erika taikoi reseptin savivaalennukseen. Minulle tehtiin raitoja. Savivaalennuksessa on monia hyviä puolia. Aine on ammoniakiton,säilöntäaineeton,hajusteeton ja erinomainen vaalennusteho. Tilaushetkellä Erika arvio että kolmen savivaalennuksen jälkeen saan toivomani vaalean värin hiuksiini. Sillä aikaa kun savi vaikutti päässäni tutkiskelin liikkeen upeaa luonnonkosmetiikka-valikoimaa. Saatoin siinä samalla tehdä itselleni vähän ostoksia. Tein ostoksia Benecos-kynsilakoista ja muista Benecos tuotteista.

TA-DAA. Niinkuin kuvissa jo näkyy sain haaveilemani vaaleat hiukset jo ensimmäisellä kerralla. Se oli onnea se! Mitäs tykkäät?

Olen myös todella iloinen,kun sain kehuja hoidetuistani hiuksistani. Eli oma panokseni alkaa tuottaa satoa. Eli voin vain sanoa,että olen kiitollinen,että uskalsin muuttaa omia totuttuja polkujani ja tehdä muutosta. Näin kun jatkan saan nauttia terveistä ja hyvinvoivista hiuksista vielä eläkeikäisenäkin. Kun on ammattimaisen kampaajan käsissä niin saa aina hyviä vinkkejä hiustenhoitoon. Nyt esimerkiksi tiedän,että en käytä mitään öljyjä kesällä hiuksissa. Koska aurinko on kuuma ja polttaa hiuksia niin öljy hiuksissa polttaa niitä vielä enemmän. Hyvin loogista! Kas,kun en itse ole voinnut tuota ymmärtää? Toinen hyvä vinkki on,että käytetään sitä samaa shampoota ja hoitoainetta ainakin kaksi kuukautta yhteen pötköön,että hius saa ne tehot juuriinsa mitä pullossa luvataan! Ihan samanlailla kun ne kasvovoiteet ,joita käytämme. Ei niitä viikottain vaihdeta niitäkään. Niin hiushoito tuotteilla toimitaan samoin. Hyvin loogista tämäkin!

Syksyllä menen sitten savivaalennus ;kierros kaksi. Katsotaan mikä blondien blondi minusta vielä saadaan aikaan. Heh heh! En voi muuta,kuin suositella valitsemaan luonnonhiushoito tuotteita. Enään en voisi kuvittella käyttäväni  mitään muuta. Tämä on nyt niin selkärangassa. Ja hyvä niin. Hymyjä ja haleja sulle!

Luonnonkauniit hiukset

Tällä kertaa haluan kertoa sinulle miten sain hiukseni kuntoon kahdessa kuukaudessa. Niinkuin jo osa teistä tietää,niin suosin luonnonkosmetiikkaa ja se koskee myös hiuksia. Olen nyt parin vuoden aikana vain ja ainoastaan pessyt hiukset luonnonkosmetiikan hiushoitotuotteilla ja tämä alkaa palkitsemaan hiuslaatuani. Olen siitä iki-onnellinen. Kun ikää tulee,jopa minullekin,heh heh niin aloin miettimään,että minkälaiset hiukset minulla sitten vanhana on,jos jatkan entiseen vanhaan malliin viikottaisessa hiustenhoidossa. Kun kerta olin jo pidemmän aikaan tutustunut luonnonkosmetiikkaan meikkien maailmassa,niin oli myös helppo siitä sitten siirtyä hiustenhoitotuotteisiin. Siinä aikansa kesti ennenkuin hiukseni alkoivat tottumaan luonnonkosmetiikkaan. Kutsun sitä siirtymä vaiheeksi. Hiukset oikeastaan olivat aika ”vallattomat”. Tuntui että mikään ei sopinut. Ja se on ymmärrettävää,koska kestäähän se aikansa ennenkuin kaikki ”pöpöt” lähtee hiuksista pois. Mutta nyt parin vuoden jälkeen hiukseni kiittää.

Viimeiset kaksi kuukautta olen käyttänyt puolaisen luonnonkosmetiikka merkin Naturativ-hiushoitotuotteita. Ja tämä on yhteistyöpostaus Adesso- maahantuojan kanssa. Laitan linkin heidän nettisivuilleen postauksen lopussa.

Suureksi suosikiksi nousi ihan selvästi tämä korjaava hiusnaamio! Kuulun niihin ihmisiin,jotka käy kampaajalla ehkä noin kaksi kertaa vuodessa,niin tämä on ollut oiva tuote hiuslatvoille tuomaan pehmeyttä ja kiiltoa hiuksiin. Suosittelen kovasti! Ihan mahtava tuote kesä-aikaan käytettäväksi varsinkin,jos harrastaa vedessä pulikointia ja aurinko on jo nyt toukukuussa kovasti säteillyt,jolloin hiukset kuivuvat jo entisestään. Tämä hiusnaamio auttaa pitämään hyvän hiustasapainon. Korjaava hiusnaamio on myös super kosteuttava tuote. Ja ehkä parasta,niin tämän naamion jälkeen hiukseni ei lässähtäneen vaan olivat niin kuohkeat kuin paraskin ”kermavaahto” mansikkakakussa näin kesä aikaan! Super-super hyvä juttu!

Pesen hiukset toisinaan jokaikinen päivä,joskus vain kolme kertaa viikossa. Tämä riippuu vähän minkälainen viikkoni on. Olen vaihdellen käyttänyt – Naturativtuuheuttavaa ja vahvistavaa shampoota,sekä Naturativ hellävarainen-kiiltoa ja tuuheutta shampoo,sekä tuotteisiin kuuluvat Naturativhoitoaineet. Hennoille hiuksilleni nämä ovat toimineet oikein kiitettävästi. Yllätykseksi pullot ovat myös erittäin riittoisat. Kahden kuukauden käytön jälkeen näissä pulloissa on ainetta vaikka kuinka vielä jäljellä. Eli tulevat myös edulliseksi hintansa puolesta.

Ekokampaajani kehui myös hiuksiani ja että hyvä hoito näkyy hiuksissani. Ja sekös korviani hiveli! Sain myös hyvän vinkin kampaajaltani;käytä vain ja ainoastaan yhtä merkkiä kerrallaan noin 2-3 kuukautta. Silloin näkyy tuotteen tulokset hyvin hiuksissa. Eli kuukaudessa tai viikossa ei vaihdella merkkejä,vaan käytetään sitä samaa shampoota ja hiustenhoitoainetta ainakin pari kuukautta putkeen tulosten saamiseksi. Hyvin järkeen käypää. Myös ihonhoidossa pätee sama käytäntö. Tätä lähden nyt omissa hiuspesuissa noudattamaan. Haluan myös sanoa,että on sinulla mikä hiushoitoon liittyvä tuote vain niin kaiken a ja o :on tietenkin ruokavalio. Kaikki tämä,kun on tasapainossa niin hiukset ja iho kiittää. Toivottavasti sait tästä blogipostauksestani jotain kivoja vinkkejä omaan hiusten hoitoosi. Vielä yksi tärkeä asia näistä tuotteista eli tuotteet ovat ei ainoastaan luonnonkosmetiikkaa mutta myös vegaanisia sekä eläinkokeettomia. Super duper hyvä juttu!

Paina ihmeessä linkkiä niin pääset Adessonraikkaille nettisivuille tutustumaan Naturativ-tuotteisiin. Tästä jatkakaamme. Hymyjä ja haleja!

ADESSO LUONNONKAUNISTUOTTEET

Kesä,sä oot täällä

Heipparallaa sulle ja iloista kesää! Virallisesti taidamme olla vasta keväässä mutta minun maalaisjärjellä kesä on tullut,ainakin minulle. Mitäs mieltä sinä olet? Aurinko on porottanut taivaalla kuin vimeistä päivää. Niin ihanaa. Oikeastaan oikein tuntee kuinka talvi oli pitkä ja pimeä. Tämä hurja valon määrä sokaisee silmät. Muistakaa pitää aurinkolaseja! Viime Helsinki reissulla löysin täydelliset aurinkolasit,mutta hinta on niin hurja,että sitä ei edes ääneen kehtaa sanoa saati sitten kirjoittaa tähän #blogikirjoitukseen. Heh heh. Pitäisikö tyytyä vanhoihin vai ihan pokkana vain ostaa marketti -aurinkolasit ja tyytyä niihin. Taitaavat toimia ihan hyvin nekin? Vaikka laatuun uskonkin vahvasti. Mutta siirtykäämme aurinkolaseista nyt seuraavaan aiheeseen. Eli luontoon. Valon määrä on huikea. Nyt on se aika vuodesta kun valosta pitää nauttia. Lintujen elämää on myös ihana nyt seuraa kun tuntuu,että eivät pysy ”nahoissaan” kun ovat niin innoissaan. Aamuin ja illoin sirkutuksen määrä on huikea. Nyt haetaan paria että voi rakentaa kohta yhdessä perheen tälle vuodelle. Kuinka söpöä.

Yksi kesän parhaista asioista on kuppi kahvia ulkona. Useimmat aamutkin aloitan aamupalalla ulkona. Siitä tulee niin hyvä mieli. Sanonta ;pienet on ihmisen ilot on kyllä osuva tuohon.  Kesäkukkiakin on jo tullut osteltua muutama. Yleensä säästän kukkien oston juhannus viikolle koska silloin ne on edullisimmillaan.

Kesäretketkiä olen jo suunnitellut muutaman. Päivänretket on minun makuuni niin piristäviä.Jonkun retkistä voin julkaista sitten täälläkin. Sitä siis odottelemaan.

Täytyy kyllä vielä tässä lopuksi myöntää että pikkasen alkaa hirvittää että tässäkö tämä lämpö meillä sitten on? Voiko tätä muka riittää muillekkin kuukausille eli kesä-elokuulle? Vai piilekö minussakin pessimistinen suomalainen? Apua,pois tuollaiset ajatukset nyt heti! Eikun ulos nauttimaan. Olen oman ”toimiston” siirtänyt ulos. Siellä on kiva näpytellä koneella ja nauttia samalla kauniista säästä. Ihan hävettää kun asiat on niin hyvin. Ja hei please,älä välitä kirjoitusvirheistä,ei tämä nyt niin vakavaa ole-hymyjä ja haleja!

Aamukahvi

Tiistai-aamu ja olo on jotenkin kohmeinen. Suoraan sanoen en tykkää ollenkaan. Nämä on näitä päiviä,kun haluaisin uniapnean lennättää niin pitkälle kuin pippurikasvaa!! Mutta ei auta,näitä olotiloja tulee ja menee. On vain hyväksyttävä tosiasiat ja puskettava eteenpäin. Huomenna tai jo kentien iltapäivällä olo voi olla jo taas ihan normaali. Pirtsakka ja hymyilevä minä. Sellainen olen,kun kaikki kehossa on hyvin. Olen viikon verran juonnut ihan onnessani omaa terveysjuomaa,jonka olen huomannut auttavan energiatasoihin ihan huimasti. Terveysjuomani liittyy kuusenkerkkiin. Odotan ihan malttamattomana kuusenkerkkäaikaa. Kohta se alkaa. Tunnen oikein himoa niitä kohtaan. Teen siitä oman postauksen joku kaunis päivä.

Uusi viikko on taas kerran pyörähtänyt käyntiin ja nautin aivan mielettömästi tästä uudesta vuodesta. Blogin suhteen on vielä ryhdistyttävä,että saan sen siihen pisteeseen mihin oli alunperin ajatuskin. Uskon,että tämän vuoden puolella ellei tule mutkia matkaan. En hösää. Teen nykyään asiat askel kerrallaan. Ja hyvä niin. Se on minun motto! Mutta pidä minulle peukkuja kuitenkin,että saan palaset paikalleen ja voin ”esikoiseni”päästää maailmalle. Koska niinhän se on,että tämä on kuin oma kirja jota julkaisen viikottain.

Minun aamuni ei lähde käyntiin ilman aamukaffetta. Olen useat kerrat yrittänyt eri keinoin aloittaa aamuni mutta ei. Se ei toimi minulla. Tarvitsen oikeasti yhden kupin kahvia aamulla ruisleipäni kanssa. Niin se vain on. Olen pari vuotta juonnut kahvin Oatley-kahvijuoman kanssa. Minulle se on se #oikeamaito! Alussa se vaati totuttelua,mutta nyt voin käsisydämmellä sanoa ,että kahvijuoma on minun juttuni- Onneksi sitä saa jo useimmista kahviloistakin,ainakin Helsingissä,mutta on niitä paikkoja vielä muualla Suomessa,kun maito on ainut vaihtoehto kahviin. Hitsin peräkylät! Heh heh….Mitäs muuten tykkäät Marimekon uudesta kupista? Minä olen ihan #inlove. Tämä on se isompi kuppi eli 4dl. Ostin kaakaomukiksi,mutta pakkohan siitä oli kokeilla aamukaffet. Ai että,kun elämä tuntuu ”muka”paremmalta nyt uuden kupin kera. Olen niin rakastunut tähän uuteen Unikko-kuosiin. Mutta.Nyt työt kutsuu…. Hymyjä ja haleja!

Ostin takin

Hei ihanainen! Ajattelin tässä näyttää teille kuvia takista,jonka ostin jokin viikko sitten. Ajatuksena oli ostaa ensin trenssi,joka tuntuu olevan aika ”in” nyt keväällä 2018. Sanotaan ,että kun loin kovaa uraa vuosia sitten ennen sairastumistani niin trenssi oli itselleni ehdoton takkivalinta keväällä ja syksyllä. Trenssi on tyylikäs ja ajaton,mutta kovin tylsä. Nyt kun tyylini on huomattavasti rennompi kuin ennen niin en koe trenssiä omakseni. Mutta koskaan ei tiedä,jos vaikka vielä ostaisin trenssin ja rakastuisin siihen tyyliin uudelleen. Jos jostain löytäisin sellaisen hauskan trenssin niin voisin ehkä harkita asiaa.

Tämän hetkinen minä kuitenkin löytää mukavuutta erilaisista viitoista. Sellaista ”latinfeelings”,johon osa minun sydäntäkin sykkii edelleen. Siitä,ehkä joskus toiste enempikin sitten. Mutta,jokin minussa kuitenkin ohjasi minua ostamaan ns siistin takin ,joka sopii paikkaan kuin paikkaan. Itse kun karsin menojani minimiin,niin silloin pitää olla vaatteita,jotka sopii vähän joka paikkaan tai eri tilanteisiin. Aina ei voi olla boheemilook. Lähdin etsimään siis suht perinteistä takkia. Ajattelin kuitenkin,että ihan en kovin kevyttä takkia vielä halua,koska ilmat on niin vaihtelevat,että en halua palella. Toki voihan alle pukea lämpimämmin,mutta nyt vain koin että mennään ohuemmalla villakangastakilla nyt kuitenkin vielä hetki. Nätimpi se on kuin talvitakki.

Koska laiskuuttani en jaksanut lähteä isolle kaupunkikierrokselle takin etsinnässä,niin taas kerran päädyin nettiostosten tekoon. Selailin tarjontaa viikon verran netissä. Hinta oli myös tärkeä. En ollut valmis maksamaan hurjia summia takista,jota nyt en kuitenkaan hurjan pitkään tule käyttämään näinä kuukausina. Päädyin sitten tähän Elloksen takkiin. En ole sieltä vuosikausiin mitään tilannut,mutta ajattelin nyt kokeilla,kun takin väri oli niin kiva sekä hinta oli huiman sopiva budjetilleni. Mitäs tykkäätte? Oliko väärä valinta? Minusta tämä väri valinta meni ihan nappiin tuon Lexington kaulahuivin kanssa sekä laukkuni loisti kahta kauniimpana. Itse olen valintaani tyytyväinen.

Oletkos sinä muuten päätynyt trenssiin tänä keväänä? Jokainen bloggari ainakin on blogissaan esitellyt oman trenssinsä ja katukuvassa niitä näkyy joka toisella. Nyt toivotan sinulle ihanaa päivänjatkoa. Hymyjä ja haleja!

Kaunis Helsinki

 

Ihana päivä vietetty Helsingissä. Ilma oli mitä kaunein.Voi sitä valon määrää. Ja voi sitä kauneutta,jota Helsingin merimaisema tarjoaa silmille. Ei voi olla kuin onnellinen kun saa asua näin kauniissa maassa.

Isoin elämys tänään oli kyllä ruoka. Ravintola Savotta ja heidän ruokatarjoilut hivelee makuhermoja,niin että voidaan jo puhua ruokaorgasmista. On taivaallinen kokemus,kun ruoka-ainekset on tarkkaan mietitty suussa sulaviksi. Kylmät väreet siinä meni! Kiitän Savotan keittiöhenkilökuntaa ja kaikkia,jotka loihtii ammattitaidolla ruokaelämyksiä meille ruokaa rakastaville asiakkaille. Rakastan osaamista. Ja Ravintola Savotassa tämä tulee esiin aivan mielettömän maukkailla ruoka-annoksilla. Täytyy myös sanoa,että on myös ilo istua ravintolassa,jossa tarjoilijat palvelevat asiakkaita hymyillen ja suurella ammattitaidolla. En voi kuin suositella. Suomalaista ruokaa rakkaudella loihduttuna.

Kun kaksi naista lähtee kaupunkipäivää viettämään yhdessä niin tottakai elämyksiä pitää myös saada naisten omista lempi putiikeista. Ja tällä kertaa kiertelimme laukkukauppoja. Ostelen sekä haaveillen.

 

Tästä on kiva siirtyä seuraavaan viikkoon mutta nautitaan nyt ensin viikonloppu loppuun.

Hymyjä ja haleja!

Tulppaanit ja pääsiäinen

Hyvää pääsiäistä! Hurjat vapaat alkaa olla kohta takanapäin. Olin suunnitellut,että pääsiäisenä en julkaise perinteistä tulppaani blogipostausta,mutta kuinkas tässä sitten kävikään. Heh heh. Tänä aamuna,kun heräsin niin tunsin vain,kuinka haluan julkaista näistä värikkäistä tulppaaneista #blogipostauksen. Vaikkakin nyt alkaa minun kohdallani tulppaanikausi riittämään. Kyllä niistä onkin nautittu täysin rinnoin tammikuusta lähtien. Kaikki värit on käyty läpi. Oletko muuten huomannut eroja laadussa marketti tai kukkakaupan tulppaaneissa? Yksi rakkaimmista haaveistani on matkustaa Hollantiin tulppaani aikaan. Kunhan olen #sataprosenttisesti tai edes 70%:ssa tasapainossa uniapneani kanssa tilaan lipun tulppaanimaahan. Se on lupaus!

Kyllä sitä tuli pyhät herkuteltua,että tietää kyllä taas kuinka lenkkimaastot kutsuu. Sain kyllä  liikuntamittariin kerrytettyä kävelystä 10km näinä pyhinä,että suht tasapainossa ollaan syömisen kanssa. Mutta paljon enemmän saa tossua toisen eteen laittaa tässä seuraavina kuukausina,jos haluan pömppiksestäni eroon. Kivasti tuli kasvatettua mahaa talven aikana. Argh!!! Hyvin ikävää,mutta tuli herkuteltua enemmän kuin liikuttua ja siitä kärsitään nyt sitten,kun vaatteita sovitellaan kesää varten. On se kumma,että aivotoiminta loppuu siihen,kun herkkuja mieli tekee. Suunnitteilla on päästä sokerista eroon tänä vuonna. Teen vasta pieniä askelia. Nähtäväksi jää kuinka sokeriton olen joulukuussa 2018? Se on niin iso vuori minulle,että tulen olemaan voittajatar,kun maaliin pääsen! Sää on aika luminen tänään. Olen koko talven ollut niin positiivinen talvea kohtaan,että lupaukseni piti. Ei ainuttakaan negatiivista sanaa talvesta ole suustani päässyt. Talvi on kaunis vuodenaika! Mutta nyt. Olen vahvasti sitä mieltä,että nyt on kevään aika. Uskokaamme vanhaan sanontaan,että ”uusi lumi on vanhan surma”,koska tänään näyttää siltä että talvi on vasta alkamassa.  Ja nyt loppuun sinulle toivotan:hymyjä ja haleja!

Kesä tulee

Tänään on 25. maaliskuuta ja viime yönä siirsimme kellot tunnin eteenpäin. Ei ole myöskään montaa päivää siitä,kun oli kevätpäiväntasaus. Mikä tämä ihana valoilmiö on, jota voi ihailla jokailta? Päivät vain pitenevät. Nyt on se aika vuodesta,kun on todella  aika alkaa nauttia luonnosta. Valoa riittää ja aurinko toisinaan säteilee,kuin viimeistä päivää! Se on ollut piilossa niin pitkää,että voi oikein tuntea miten d-vitamiini virtaa auringonsäteistä omaan kehoon. Nenät siis kohti kesää!

Minä olen jo pikku hiljaa alkanut valmistautua kesän lämpöihin. Kyllä vain- usko pois,uskon,että saamme nauttia monia ihania kesäpäiviä tulevana kesänä ,vaikkakin asumme täällä ns kylmässä Pohjolassa. Talven pakkasten ja pimeyden keskellä on kiva toisinaan haaveilla kesämekkoista,mansikoista,lämmöstä ja vaikka mistä,mikä kesään kuuluu.

Kylminä pakkaspäivinä minun ajatukset ovat pyörineet tämän asun kanssa,jotka kuvassa näette. Ihanan pirtsakan värinen kesämekko ja leopardi sandaalit. Ihana asu,jolla on kiva liihotella kuumana kesäpäivänä. Rosantican käsintehdyt korvakorut oli minulla toivelistalla pitkään,koska odotin niiden hinnanalenemista,mutta en sitten muistanut kurkkia heidän nettisivuja tarpeeksi usein,niin ne myytiin loppuun. Auts,otti ihan sydämmenpohjasta,koska ne olisivat olleet kuin nenä päähän tähän asusettiin,mutta nyt etsin sitten jotkut muut sopivat. Ei auta muu!

Positiivisella asenteella kesä tulee nopeampaan,kuin uskomme ja sitten se onkin jo ohi! Heh,tuossahan ei ole mitään posiitivista mietettä. Eli olkaamme läsnä päivässä ja hetkessä,niin saamme nauttia jokaisesta ihanasta päivästä. Olkoon se sitten minkälainen vain. Sateinen,kurainen,kylmä,luminen,pimeä,viileä,aurinkoinen,kuuma niin jokaisesssa päivän säässä on aina oma viehätyksensä,jos osaamme olla oikealla asenteella,koska hei,se on vain ilma. Maailmassa on isompiakin murheita murehdittavana. Nyt hyppään tuonne suht apean näköiseen ilmaan mutta luulen,että siellä on jokseenkin happirikas ilma ja se passaa minulle oikein hyvin. Moikka vain ja kyllä se kesä sieltä vielä tulee. Hymyjä ja haleja!

Hyvän olon henkäys

Mistä sinun hyväolo kostuu? Pienistä arjen jutuista vai pitääkö poistua kotoa muualle muihin maisemiin rentoutumaan? Mun viime vuodet ovat opettaneet,että merta edemmäs ei tarvitse lähteä kalaan! Ja mitä enemmän aloin tunnustelemaan hyvänolon maailmaa,niin koko ajan tulin lähemmäs itseäni ja omia tuntemuksia. Eli kotonakin voi kalastaa! Heh heh. Vielä vähän avatakseni aihetta,niin opin,että kaikki hyväolo tulee minusta itsestäni. Toki maailma avartaa,mutta hyvääoloa ei kannata maailmalta hakea. Vaan ihan omasta itsestään. Mitä paremmin tulet itsesi kanssa juttuun,sitä paremmin voit. Silloin ei tarvita hokkuspokkus temppuja. Opi tuntemaan omat rajasi. Opi kunnioittamaan itseäsi. Ja ennenkaikkea kuuntele omaa sydäntäsi. Sano ei tai stop,jos jokin ei tunnu hyvältä. Se on sitä omanitsensä kunnioittamista ja hyvääoloa omaan sieluun. Ei tarvitse vanhana olla sitten katkeraa mummoa,kun on sinut itsensä kanssa.

Usein,kun katsoo ympärillensä,niin kummasti näkee kauneutta ihan lähelläkin. Mun kauneus tulee luonnosta ympärilläni. Hiljaisuudesta,että voin kuunnella omia ajatuksia. Ruoka,jota syön. Ja siinä onkin mun salaisuus. Sen huomaan,kun toisinaan suistun terveyspolultani,niin kuinka huono ja ikävä olo kaikesta epäterveellisestä tulee-Vielä en ole päässyt ymmärrykseen miksi niin käyttäydyn? Miksi pitää mättää jotain epäterveellistä ja sitten voida huonosti? Se on ihan oman kehon pahoinpitelyä. Miksi esimerkiksi sokeri huumaa? Miksi en aina pysty sanoa sokerille ei? Sen avaimen aion löytää seuraavina vuosina.

Hyväolo voi olla myös mielihyvää,jonka rakkaus voi elämään tuoda. Rakkautta on paljon meidän ympärillämme. Kun valitset elämään hyviä ja sydämmellisiä ihmisiä,niin sekin poistaa pahat energiat ympäriltäsi. Sananlasku nauru pidentää ikää pitää takuulla paikkansa! Hersyävää naurua et itsestäsi saa,jos et osaa nauttia elämästäsi. Kun naurat sydämesi pohjasta saat hyvää energiaa kehoosi. Tee siis omanlaisesi elämä ympärillesi. Älä elä muiden elämää tai muille. Kaikki vastaukset löytyy sinusta itsestäsi-

Nämä tekstit ei ole tarkoitettu neuvoiksi-vaan haluan vain jakaa mitä mulle elämä on tuonnut viimeiset vuodet. Haluan aina vähän raottaa oveani,että mitä käyn läpi ja tottakai toivon,että joku lukija voi saada jotain avaimia teksteistä,joita kirjoitan teille lukijoille. Jokaisella meillä on oma matkamme. Itse olisin toivonut löytäväni oman polun aiemmin jo elämässäni. Mutta samalla uskon,että kaikki se mitä olen elännyt ja kokenut niin se on se juttu,joka on minut tuonnut tälle polulle. Uskon syvästi,että kaikella on tarkoituksensa. Myös ikävillä asioilla. Enään en vain käytä energiaani ikäviin asioihin. Menen eteenpäin. Lukija ihanainen toivotan sulle ihania aurinkoisia päiviä. Ja ennenkaikkea aurinkoista mieltä. Hymyjä ja haleja…

Kevättä odotellessa

Vaikkakin ilma on vähän tuollainen nuhjuinen niin se on happirikas. Aion tästä tämän kirjoituksen jälkeen lähteä vähän happihyppelylle. Pakkaset taitavat olla takanapäin ja hyvä niin. Kyllä ne koettilikin! Olen lupaukseni lunastanut. En ole valittanut yhtään talvesta. Asennemuutos auttoi. Talvi on kaunis vuodenaika. Se on myös pukeutumiskysymys. Että paleltaako vai ei? Tänä talvena ei paleltanut. Heh,heh,aikamoista asennetta kerrakseen. Terveisiä vaan entiseltä talvenvihaajalta!

Nyt alkaa kuitenkin jo kevättä olemaan ilmassa tai ainakin mielessä. Olen nimittäin jo vähän shoppaillut kevättä varten kaikkea kivaa. Nämä #bohobootsit on yksi merkki tulevasta keväästä kohdallani. Kun löydän sopivan maxihameen niin teen asupostauksen siitä sitten. Mitäs pidät kengistäni?

Olen jotenkin viimeaikoina kallistunut lämpimämpiin värisävyihin. Tämän vuoden väri muotimaailmassa on tumma lila tai jotkut sanovat burgundi. Itsellä sitä väri ei kauheasti vielä löydy kuin yksittäisissä jutuissa,kuin esimerkiksi huivissa ja mun aarteessani eli merkkilaukussani,joka on vuosia sitten lahjaksi saatu. Ruskean eri sävyt,kulta,ruoste ovat minun juttu tällä hetkellä. Ja yllätyksekseni musta. Vaikka kovasti yritän sitä vastaustaa,niin jotenkin se on taas minua alkanut viehättää. Näillä bootseilla kävellään vielä tänä vuonna paljon. En voi sanoa niitä kovin jalkaystävällisiksi vielä,mutta ehkä ne siitä vielä mukautuvat. Toivossa on aina hyvä elää. Korko on juuri sopiva. Sellainen ”jokatilanteen”korko. Kengät on aina sellainen asenne. Viestin kengilläni tyylistä. En suostu ostamaan ”jokatädinkenkiä”,koska kenkä aina viimeistelee asukokonaisuuden. Minkälainen kenkä ostaja sinä olet?

Nyt sukellan sunnuntain viettoon ja lataan akut ensi viikkoa varten.

Hymyja ja haleja!

Mun värisävyt

Hei sinulle pitkästä aikaa! Nyt on taas aika jatkaa blogin kirjoituksia. Päätin,että joku projekteistani saa olla jäähyllä hetken,koska kaikkeen en vain pysty. Nyt harjoittelen ajanhallintaa,että pystyn tekemään ja keskittymään eri projekteihin,joihin olen viimeaikoina päänipistänyt. Töitä on nyt niin,että voisin vaikka tehdä sitä 24/7. Helmikuu tuli ja meni. Harjoittelin sopeutumista uuteen työhöni. Tykkään niin työstäni,vaikkakin aika on nyt kovasti kortilla. Tänä vuonna on tarkoitus myös kasvattaa sosiaalisenmediankanaviani ja sen vuoksi tarvitsen nyt todella keskittymistä ajanhallintaani että pystyn tämän ”hullunmyllyni” pyörittämään. Ihan ensimmäiseksi tarvitsen uuden kalenterin. Muistilappuja on nyt joka puolella,mutta en vain ole saanut aikaiseksi lähteä ostamaan kalenteria. Haluaisin tilata,mutta tuntuu,että se on aivan mahdoton tehtävä.

Vaikka kiire on läsnä elämässäni taas kerran niin koen,että se on tietyllä tavalla hallittua kiirettä. Olen läsnä ja oman itseni herra tai,ehkä nainen nyt kuiteskin on parempi sanavalinta. Olen onnekas,että voin tehdä töitä kotoa käsin,jolloin matkoihin ei mene aikaa. Vuosi sitten en olisi uskonut,että elämäni olisi näin mallillaan,kuin se nyt on. Pala kerrallaan se palapelikin rakennetaan. Niin se on minunkin elämässä. Pala kerrallaan. Maanläheinen elämäni alkaa myös tuomaan maanläheisiä värejä elämääni. Pala kerrallaan.

Jännää,että kaikki mitä elämässäni nyt on niin on ollut siellä aina,mutta en ole osannut kuunnella itseäni. Piti uida myrskyjen läpi ennenkuin oma polku löytyi itsestäni. Olen onnellinen,että minulla on hyviä ihmisiä ympärilläni,jotka jaksavat tukea minua. Olen myös joutunut karsimaan paljon pois ihmisiä elämästäni heidän ikävän ilkeilyjensä vuoksi. Ja maailmassahan niitä riittää. On hyviä ihmisiä,jotka aidosti tukevat ja uskovat elämääni kaikkea hyvää. On myös oikeasti pahoja ja ilkeitä ihmisiä,jotka ei katkeruutensa vuoksi halua muuta kuin pahaa toiselle. Mutta ei niitä ole pakko pitää omassa elämässä. Sellaiset ihmiset syövät energiaani liikaa ja tekevät minulle pahanolon. Tuntuu niin hyvältä ja mukavalta taas kirjoittaa tänne.Toivottavasti sinustakin on kiva että palasin. Nyt toivotan sinulle hyvää uutta viikkoa ja muista huolehtia itsestäsi. Hymyjä ja haleja!

P.s Ilahtuisin niin jos painat tuosta tykkää napista tuossa alhaalla.Kiitos.

Naturativ-kasvojen ihonhoitosarja

Hei lukijani. Kaksi kuukautta sitten sain testiin Naturativ- ihonhoitotuotteita.

Tämä blogipostaus on yhteistyöpostaus.

Olin kuullut hyvää sarjasta. Ja keskusteltuani maahantuojan kanssa sain hyvän tuntuman uskaltautua testaamaan jotain uutta sarjaa ihonhoidon saralla. Aikakin oli siihen hyvä,koska olin vähän aikaa sitten vieraillut kosmetologin tekemässä ihonpuhdistuksessa. Eli nämä tuotteet saivat hyvän alun toimiakseen. Nyt olen tuotteita käyttänyt tasan kaksi kuukautta. Ja koen,että on hyvä aika kertoa omista kokemuksistani tuotteen toimivuudesta.

Miksi innostuin kokeilemaan tuotteita?

Nämä ovat luonnonkosmetiikkaa. Suurin osa vegaanisia. Sain myös maahantuojan vahvistuksen että sarja on eläinkokeeton. Siinä oli jo ensimmäiset lähtökohdat kiinnostukseni heräämiseen.

Aiemmin en ole valinnut ihonhoitotuotteita ikäni perusteella koskaan,kun tuntuu,että vaatimuslistani on muutoinkin ihan tarpeeksi pitkä. No mutta,myös tämä puoli herätti kiinnostukseni kokeilla tuotteita.

Ja sitten esteettiseen silmääni nämä purkilot ja purkit ovat todella kauniita. Moderneja ja ajattomia. Tykkään kovasti. Ja tykkään kovasti pumppupulloista,jotka ovat toimineet erinomaisesti nämä kaksi kuukautta.

Minkälainen ihoni on?

Minulla on mielestäni hyvä iho,mutta muutama ikävä ongelma aina vaivaa,jos laiminlyön hoidon.

Nuorena kärsin kovinkin rasvaisesta ihosta,mutta nyt kun ikää on tullut,niin hyvin on rypyt pysyneet loitolla,joka toki myös johtunee omista elämäntavoistani.

Ihoni on herkkä sekaiho. Poskissa couperosaa.

Säännöllinen hoito hyvillä ihonhoitotuotteilla ,paaaljoooooon vettä,kävelylenkit ja kosmetologikäynnit (ainakin kolme kertaa vuodessa)auttaa pitämään ihoni tasapainossa. Ja mitä tapahtuu jos toimin toisin?

Ensimmäinen reaktio ihossa on vahva punertavuus. Pintakuivuus. Ja iho reagoi kaikkeen eli valoon,ilmaan,aurinkoon ja ruokaan.

Kauan en voi raiteiltani poiketa,koska muutoin minusta tuntuu että kasvoni räjähtävät. Olen vahvasti sitä mieltä,että kaikki mitä me suuhun laitamme se näkyy kasvoissa. Harvat on siunattu porsliini-iholla tai,että iho ei reagoi koskaan tai mihinkään. Noh,minä en siihen ryhmään kuulu.

Vuoden alussa aloitin uuden testin,jossa lisäsin päivittäistä vedenjuontimäärää litralla eli juon kolme litraa vettä päivässä.

Aloitin myös päivittäisen viinirypäleiden syönnin kollageeni tuotannnon vahvistamiseksi,mutta sain lopettaa sen aika nopeasti,koska kitalakeni reagoi rakkuloin huulia myöten.

Siinä jäi pussailut tauolle! Ja sehän ei mulle sovi. Noh,vitsi vitsi. Rypäleet siis jäivät pois. Haluan nähdä mitä kolme litraa vettä tekee iholleni?Siitä joskus oma blogipostaus.

Nyt täytyy hiukan kyllä ylistää näitä Naturativ kasvonhoitotuotteita,koska tuntui,että ne olisi tehty minun ihotyypilleni.

Ihan kymppin saa  puhdistusmaito,jos numerotaulukkoa käytän.

Pesin iltaisin meikit puhdistusmaidolla pois erittäin helposti,vaikkakin aine tuntui kovinkin ohuelta,niin jälki iholla oli erittäin puhdas. Senhän huomasi kasvovettä käyttäessä,että pumpuli oli kivan puhdas.

Pidin raikkaasta tuoksusta,joka ei mitenkään ollut päällekäyvä. Iho ei laisinkaan ärsyyntynyt pesusta.

Tämä puhdistusmaito on 200ml:n pumppupullossa ja olen tosiaankin sillä nyt kaksi kuukautta kasvoni pessyt ja vielä sitä on hyvinkin jäljellä. Eli riittoisa pullo,vaikka välillä olen ihan ”lotraillut”. Tämä puhdistusmaito sopii kaikille ihotyypeille.

Illan ihonhoitorituaalini meni näin: puhdistusmaidolla kasvot puhtaiksi päivän ”myrkyistä” sen jälkeen;

kasvovesi,että vimeisetkin liat saadaan kasvoilta pois sekä kasvovesi tasapainoittaa myös ihon pesun jälkeen.

Sitten oli tehoseerumin aika eli ecoAmpulli 2,jonka päälle vielä yövoide 40+. Joka ilta tunsin itseni raikkaan puhtaaksi ja kauniiksi. Ihosta tuli ihanan kuulas!

Aamuisin huuhtelin kasvot kylmällä vedellä ja sen jälkeen kasvovettä kevyesti päälle. Sitten tehoseerumi ecoAmpulli 2 ja päivävoide 40+. Tämä rutiini antoi hyvän pohjan meikkilleni.

Näin siis toimin kahden kuukauden ajan.

Olen siis erittäin tyytyväinen tuotteisiin .

Nyt  ihoni on viikon verran ollut ”vähän” hankala. Vikaa itsessäni ,kun lenkkeilyt jäi vajaiksi viime viikolla pakkasten vuoksi. Ja vähän on tullut herkuteltuakin. Mietin myös,että onko ihoni nyt tottunut näihin tuotteisiin ja ehkä jotain pitäisi laittaa lisäksi tai kenties vaihtaa seerumia. En tiedä. Täytynee käväistä luottokosmetologin hoidossa,niin saan vastuksen kysymykseeni.

On todellakin upeata,kun näiden tuotteiden tuotesisältöä tutkii,niin kuinka puhtaita nämä ovat. On spelttivettä,arganöljyä,merisauniota,kukkaisvesiä ja jne. Lista ei ole kovinkaan pitkä. Se ilahduttaa minua. Ei parabeenejä. Listaa on näin ”maallikonkin”helppo tulkita,kun ei ole kymmeniä eri koodeja ja nimiä.

Mistä näitä saa ostaa?

Voit tilata tuotteita Adesso.fi nettikaupasta. Laitan linkin viimeiseksi. Muut jälleenmyyjät löydät netistä sanalla Naturativ jälleenmyyjät.

Aioinko minä näitä käyttää tulevaisuudessa?

Vastaus siihen on että kyllä,riipuen lompakon tilanteesta. Mutta puhdistusmaidosta en aio luopua. Kasvovedestä puhumattakaan. Ja olenhan nyt nähnyt kuinka riittoisia nämä ovat. Tällä hetkellä minua kovasti kiinnostaa Naturativ-hiushoitotuotteet. Kun hiusten hoidossakin uskon ”puhtauteen” eli mahdollisimman vähän eri aineita tuotesisällössä.

Suosittelen sinua tutustumaan Naturativ- ihonhoitotuotteisiin.Hymyjä ja haleja!

Linkki Adesso.fi verkkokauppaa

http://www.adesso.fi

Unboxing

Unboxing time! Sosiaalinenmedia kuhisee erilaisia unboxing videoita sekä kuvia unboxing tilanteesta.. Eli suomeksi-avataan laatikko! Eli mitä olen ostanut?  Instagramissa olenkin jo tehnyt unboxing videon jo ajat sitten eli ehkä jo tiedät salaisuuteni. Linkistä pääset instagram tiliini:  klikkaa tästä

Minäkin näitä olen jonkunverran tehnyt. Tykkään kyllä tehdä niitä ja tiedän että seuraajissani näitä unboxing-seuraajia löytyy.

Shoppailin Luisaviaroman nettikaupassa,jossa teen toisinaan hyviäkin löytöjä.

Mielessä oli kesä ja kärpäset. Tai ehkä nyt ei tuota viimeistä substantiiviä tuohon tarvisi laittaa. Mutta siinä nyt olkoon!

 

Tadaa!!!! Tory Burchin sandaalit. Leopardikuviolla. Minulle täydelliset!

Näillä on kiva kesää odotella. Myönnän,että vielä ne ei mukavuudeltaan jalkaa vakuuttaneet,mutta eiköhän ne siitä ajanmyötä pehmene. Mitäs mieltä olet? Tykkäätkö?

Ei talvi tunnu raskaalta,kun voi kenkähyllyyn välillä kurkkia ja ihailla näitä kaunottaria.

Joo,myönnän kenkähulluuden. Kaikilla meillä omat heikkoudet on.

Ensiviikolla kirjoittelen Naturativ-ihonhoitotuotteista,joita nyt olen testannut pari kuukautta. Ja myöskin kerron teille blogiyhteistyö linkeistä,joita aina silloin sun tällöin teksteistäni löydät. Haluan myös muistuttaa jo nyt,että kaikki mainokset sivuillani ovat turvallisia linkkejä.

Nyt hypätään viikonlopun viettoon. Mukavaa viikonloppua! Hymyjä ja haleja!

ps.tästä linkki (yhteistyö)yhteen suosikki nettikauppaani eli Zalandoon.  Minua Ärrällä paketti Zalandolta odottaakin,kunhan viitsin sen hakea.

Klikkaat linkkiä ja pääset suoraan vaikka ikkunaostoksille-Zalando

 

Perhe yhdessä

Viikonloppu hurahti aika nopeasti,niinkuin se yleensäkin hurahtaa. Oli ihanaa saada kotiin molemmat pojat. Tuleva sotilaspoliisi pääsi lomille ensimmäistä kertaa. Kyllä äiti minussa meinaa haljeta ylpeydestä ja onnesta,koska oma poika on niin onnellinen onnistuneesta elämänvalinnastaan. On jotenkin niin erilaista olla äiti aikuisille pojille. On ilo huomata,kuinka elämä kantaa.

Olen aina ollut leijona-emo. Koen suurta vastuuta lapsistani ja he ovat elämäntyöni. Vaikka lapseni ovat aina olleet tärkeimmät elämässäni muistan myös elää omaa elämääni.

En elä lasteni kautta. Elän lasteni kanssa. Tukeminen ei lopu,kun mittarissa lukee 18 vuotta. Se on mielestäni läpielämän työ. Teen sen mielelläni ja sydämmeni pohjasta.

Äiti minussa on kutsumus. Jos jotain tekisin toisin elämässäni niin lapsilukumäärä olisi suurempi kuin nykyiset kaksi. Vieläköhän luoja soisi kasvattaa lukumäärää? Siinä monella kahvihörpyt menisi väärään kurkkuun. Heh heh.

Minulle on suotu kaksi erittäin vahvaa poikaa. Toinen tulinen ja toinen viileä viilipytty.

Erilaisuus on rikkautta.

Ensimmäistä kertaa elämässäni ei tarvitse ajatella monelta kokkaillaan tänään ruoka pöytään? Se on outoa,mutta nautin siitä toisaalta. Meillä ruokailut ovat aina olleet tärkeitä hetkiä. Nyt vietämme viikonloppuja yhdessä,kun nuorimmainen lomille armeijastaan pääsee. Pojat ja äiti.

Viikko on alkanut . Jos en lumeen huku,niin pää piilossa haluan olla jonkun päivän. Syystä,että ylähuuli kukkii rakkuloilla,kitalaesta puhumattakaan.

Aloitin vuoden alusta erittäin hyvän tavan syödä tietyn määrän vihreitä viinirypäleitä jokaikinen päivä. Se osoittautuikin virheeksi. Ovat liian vahvoja minulle. Täytyypä löytää jokin toinen kikkakolmenen kollageenin ylläpitoon ihossa. Harmittaa!

Nyt vain huilutetaan pumpulia omenaviinietikassa ja huuhdellaan huulia,että pääsen ihmisten ilmoille.

Hyvää viikkoa sinulle ja hei,ole varovainen rypäleiden kanssa, Hymyjä ja haleja!

Tulppaanit valloittaa

Hei ihanainen! Juuri ja juuri ollaan irtisanouduttu joulun juhlallisuuksista niin on tulppaanien aika vallata kukkamaljakot. Vaikka,joulutähdet kukkivat ruukuissaan ja amaryllis puskee uutta kukkaa niin kyllä,joka kauppareissulla tekee mieli ostaa tulppaanikimppu. Ja niinhän minä tein.

Avasin sesongin juhlallisesti pinkillä värillä. Ai että,kuinka ihanan pirteä väri pinkki on joulun punaisen jälkeen. Olen kylläkin valkoisen tulppaanin ystävä,mutta pinkki sopii niin hyvin punaisen jatkoksi. Seuraava kimppu sitten voikin olla jo valkoinen. Keltaiset tulevat kuvioihin ,kun rinnassa alkaa tuntua kevään värinää. Oranssia unohtamattakaan. Se tulee varmasti ennen keltaista.

Viikko hurahti lumisadetta seuraillen. Noh,enkä nyt sain kuitenkin jotain muutakin aikaiseksi. Tästä hyppään nyt viikonloppua viettämään nauttien aikuisten poikieni seurasta. Nuorimmainenkin,kun ensimmäiselle lomalle armeijasta pääsee kotiin rentoutumaan niin tuntuu eri juhlalliselta tämä viikonloppu. Hymyjä ja halehja siis!

Kauramaito rocks!

Tässä postauksessa kerron testaamastani sampoosta,johon ihastuin kertaheitolla! Tämä on myös yhteistyössä Bottega Verden kanssa.

Hei vain lukijani ihanainen!

Viime vuonna sain testiin paljon  eri kauneudenhoitotuotteita Bottega Verdeltä ja aina olen rehellisesti arvioinnut/kirjoittanut  teille niistä lukijani. Jos tykkään niin tykkään,jos en,niin en tykkää ja silloin kerron sen myös sinulle lukijani.

Ehdottomasti suosikki tuotteisiini kuuluvat hiushoitotuotteet Bottega Verdeltä. Ja miksi niin? Siksi,että hiukseni  tuntuvat rakastavan ainesosia,joita näissä hiustuotteissa käytetään. Ja  raaka-aineinahan on luonnon eri kasvit tai marjat. Uskallan väittää,että hius kuin hius alkaa voimaan paremmin,kun peset hiuksesi luonnonkosmetiikkaa käyttävillä tuotteilla.

Väitän myös,että sampoo ilman silikoonia on ”hunajaa” hiuksille. Haluan kuitenkin muistuttaa,että kun siirryt silikooni sampoosta silikoonittomaan kestää se jonkin aikaa ennenkuin hius tasapainoittuu ja rauhoittuu. Ihan niinkuin ihonhoitotuotteissa. Tänä päivänä hiukseni ovat terveet ja kasvavat hurjaa vauhtia. Kiitos suht´ terveen ruokavalioni,sekä hiushoitotuotteet,jotka ovat vain luonnonkosmetiikkaa. Kannattaa kuitenkin muistaa,että myös luonnonkosmetiikassa voidaan käyttää vaikka mitä ns myrkkyjä ainesosia eri tuotteissa. Ei saa kuitenkaan  kuvitella,että jos tuote on luonnonkosmetiikkaa,niin se on puhtaista puhtain tuote. En ole myöskään kemian ammattilainen,niin en lähde koskaa erittelemään tuotteiden ainesosia. Osaan sanoa mikä on minulle parasta ja mikä toimii minulle.

Suosittelen jokaisen tutustumaan itse luonnonkosmetiikkaan ja löytävän omat suosikki tuotteet. Tänä päivänä luonnonkosmetiikkatuotteita on jo hyvin saatavilla ihan tavallisissa ruokakaupoissakin.

Minä suosin Bottega Verden hiushoitotuotteita.

BV:n tuotteita voi tilata heidän omilta verkkokauppasivuilta,sekä käymällä Fredrikinkatu 26,Helsinki myymälässä tai ostaa City-Market myymälöistä,sekä tietyt apteekit toimivat myös jälleenmyyjinä.

Arvostan myös,että tämä merkki löytyy Animalian kosmetiikkalistalta,koska on eläinkokeeton. Ei tarvi pupujen itkeä vuokseni!

Jokainen valitsee omat kiinnostuksen kohteensa. En ole itse todellakaan täydellinen,mutta koen ,että askel kerrallaan kohti parempaa maailmaa ja omaan tahtiin niin vien oman korteni kekoon tässä maailmassa.

Kauramaito on uusi tuote Bottega Verdella ja erittäin pop 2018!

Tämä minun testaamani 2in1 sampoo on toiminut hiuksissani hyvin. Tuote on tarkoitettu jokapäiväiseen hiustenpesuun. Se on hellävarainen,huom sopii myös herkälle päänahalle ja on myös miedon tuoksuinen.

Tuote on hyvin riittoisa eli en tarvitse kuin pienen nokareen sampoota kädelle,jonka jälkeen hieron aineen märkiin hiuksiini. Vaahdotan,pesen ja sitten huuhtelen. Huuhtelen aina lopuksi kylmällä vedellä hiukset. Hoitoainetta en tarvitse,koska tämä on 2in1 tuote,mutta kyllä minä joka toiseen pesuun olen käyttänyt myös hoitoainetta. Hiuksista tulee ihanan pehmeät ja kiiltävät,mutta hoitoainetta laitan kuitenkin tarvittaessa latvoihin,mutta en siis joka kerta. Suosittelen vahvasti tätä tuotetta!

Testasin myös persikka/aprikoosi kasvovoidetta. Tuote toimi ihan hyvin herkällä ihollani,mutta en koe sen tehneen mitään maata mullistavaa ihmettä kasvoilleni. Tämä on ihan hyvä perusvoide. Pidin tuoksua raikkaana ja puhtaana.

Bottega Verde on saanut minusta selvästi fanin mitä tulee hiushoitotuotteisiin,mutta ihonhoitotuote valikoimassa en ole vielä ”fanien fani”.

Eli tälläistä postausta tälläkertaan ja laitan sinulle linkin tuohon loppuun Bottega Verden kauppaan,jos haluat tutustua heidän tuotteisiin.

Toivon,taas kerran tykkää napin painamista tuosta alhaalta. Se,kun on seurannan takia tärkeää. Kiitos sinulle!

Nyt toivotan sinulle mukavaa viikonloppua. Hymyjä ja haleja!

 

Nyt olet painannut tykkää nappia niin voit kurkata Bottega Verden verkkosivuille TÄSTÄ

Minä ja 2018

Nyt on tammikuu potkaistu alkavaksi! Hei vain siis sinulle! Jos vielä vähän saan kuitenkin sanoa joulusta,niin kiitän ihmisiä,jotka mun sydämmeen joulumielen sai kauneimman. Minun joulu loppuu aina loppiaisena. Silloin voi vielä nauttia joulutunnelmasta. Nyt alan vasta nauttimaan vuoden ensimmäisestä kuukaudesta eli tammikuusta. Tammikuu on jollain tavalla taianomainen. Kaikki on alussa. Nolla pisteestä kiivetään vain ylöspäin. Sitä,tätä ja tota lupaillaan. Kuinkahan moni meistä taas kerran on bikinikunnossa kesäkuussa? On ostettu sitä ja tätä korttia,kun peili kuvaa katsellessa haaveillaan lommoposkisesta minästä.

  • lupaan kunnella sydäntäni
  • lupaan jakaa rakkautta,jota sydämmeni pursuaa
  • lupaan antaa itselleni anteeksi vajavaisuuteni
  • lupaan nähdä kauneuden ympärilläni
  • lupaan,etten päästä kehääni ilkeitä ja kateellisia sieluja

Heh,mitäs noista lupauksista tuumaat?

Itseasiassa viime vuoteni ovat minua pikkuhiljaa ohjanneet näihin lupauksiin. Hoksasin pysähtyä ja kuunnella itseäni. Avaimet minulla jo oli,mutta en ymmrtänyt avata ovea. Piti kompuroida ensin oikein kunnolla,kunnes tajusin kuka olen ja mitä haluan.

p.s lukijani ihanaiseni: Olisin iloinen ,jos painaisit tykkäys nappia ja ehkä jopa kommentoida mitä tekstistä tykkäsit?

Hymyjä ja haleja!

Uusi vuosi ja uudet kujeet

Hyvää uutta vuotta sinulle ihanainen!

Uusi vuosi ja uudet kujeet. Eikö se niin mene? Tämä on se kuukausi,kun lupailemme ummet ja lammet itsellemme. Tehdään sitä ja tätä. Ja vielä päälle tota. Huh,huh,sanon minä. Viime vuonna tähän aikaan olin tehnyt pitkän tuollaisen listan itselleni. Kuinkas siinä sitten kävikään? Kaaduin jo seuraavalla kuukaudella. Ja todellakin sananmukaisesti,koska polvilumpioni meni pois sijoiltaan ja kaikki suunnitelmat tyssäsi kuin seinään. Siinä kärsivällisyyttä taas kerran kasvatettiin. En kyllä ymmärrä kuinka hyvä hermoiseksi Taivaan Herra ylhäällä minut haluaa,kun näitä `kärsivällisyyskasvatusvuosia` on jo useampi takana.  Viime vuodesta oppineena olen nyt erittäin varovainen listani kanssa. Eli lista on tyhjä. Nyt elän niinkuin päivä kerrallaan. On mulla kaksi toivetta itseäni varten,mutta en niitä ääneen uskalla veisata.

Tottakai haluan sinua lukijani kiittää,että luet näitä kirjoituksiani. Se on minulle niin iso ja tärkeä asia. Tämä on mitä haluan tehdä. Tämä on se minun juttuni. Kun kuuntelen sydäntäni,niin se käskee jatkamaan ja tekemään näitä blogitöitäni jatkossakin. Ja niin aion tehdä ja siitä syystä olen todella onnellinen,että myös lukijani minua tukee.

Vuoteen 2018 sukellan siis suoraan iloiten ihanasta elämästä,jota voin elää,joka päivä puhdasta ilmaa hengittäen sekä terveydestä iloiten. Olen sitä mieltä ,että jokaisen pitäisi pikkaisen jarruttaa ja haluta vähemmän ja katsoa ympärillensä ja miettiä kuinka ihanaa elämä oikeasti on!

Kaikessa ei tarvitse olla mukana. Kaikkea ei tarvitse kokea. Kaikkea ei tarvitse nähdä. Tärkeintä tässä maailmassa on löytää oma itsensä. Kuka sinä olet? Mistä sinä tulet onnelliseksi? Ja usko minua,siihen ei hokkuspokkus juttuja tarvita. Vaan ne avaimet löytyvät yllättävän läheltä eli sinusta itsestäsi.

Kuuntele sydäntäsi. Se kertoo.

Nyt hypähdän uuteen viikkoon ja hei,muista levätä. Hymyjä ja haleja!

Oletko muuten huomannut,että löydät minut myös Instagramista? Se on se minun päivittäinen työkanavani. Eli kurkkaa avaa tästä

Ihana joulu

Ja niin vain arki se sieltä kuoriutui. Minusta koko joulukuu on ollut juhlaa. Ja nyt se sitten loppui.Tai ehkä ei ihan vielä. Vielä uusivuosi ja loppiainenkin tuo juhlan tuntua elämään. Mahassa kyllä tuntuu,että kohta poksahtaa maha tai sitten ainakin housun nappi! Miten voikaan yhdelle kuukaudelle olla niin paljon herkkuja tarjolla? Miten voi olla niin vaikeaa kieltäytyä näistä herkuista? Fazerin vihreät kuulat taisivat päätyä jokaisen kotiin tänä vuonna,kun ihan loppuivat kesken kaupoista. Minulle ne ovat aina olleet yksi joulunajan tärkeistä tunnelman luojista. Minun kohokohtani varmasti oli päästä kuuntelemaan kauneimmat joululaulut Hausjärven kirkkoon serkkupojan poikien kanssa. Tästä haluan tehdä uuden tradition elämääni! Omat,kun ovat jo kasvaneet aikuisiksi miehiksi,niin on mukava saada viettää aikaa lasten kanssa. Minä olen kovin lapsirakas ihminen. Ja omat sukulaispojathan ovat todella rakkaita vesseleitä minulle. On se vaan jännää,kuinka joulunsuunnitelmat pyörivät päässä varmaan jo marraskuusta alkaen. On niin paljon niitä ”muka täytyy tehdä asioita”. Nyt ,kun en enään tee töitä asiakaspalvelussa on jännää miettiä aikaa taaksepäin,että kuinka ihmeessä ehdin ennen laittaa joulua tai ehkä ennemmin vielä,että kuinka jaksoin. Minä kuulun niihin ihmisiin,jonka pitää kaikki tehdä itse. Mitään ei joulupöytään osteta valmiina. Olen onnekseni vuosi vuodelta karsinut näitä omia traditioita varsinkin ruuan suhteen. Ja näin vegaanina syömiseni ei välttämätta edes saa isoa numeroa joulupöydässä. Mutta laitanhan minä joulun muille.

Oli ihanaa herätä uuteen päivään jok`ikinen aamu,kun joulukuusen valot valaisivat olohuoneessa. Laitoin meille joulun jo ensimmäisenä adventtina. Suosittelen sitä traditiota kovasti. Muovikuusen kanssa se toimii mainiosti. Kakkoskuusi meillä oli keittiössä. Kylläkin pieni sellainen. Aito,joka tuoksua toi koko kotiin. Tämä laitettiin esille vasta viimeisellä jouluviikolla. Ihanaa oli myös,että jaksoin olla kovin sosiaalinen koko joulukuun. Oli kahvittelua ja eri ”kissanristiäisiä” moneen eri otteeseen. Nyt on hyvä mieli. Tästä on kiva jatkaa seuraavaan vuoteen. Ensin juhlitaan yhdet 28-vuotis syntymäpäivät,sitten uusivuosi ja siitä sitten nenä kohti loppiaista. Hymyja ja haleja!

Päivänasu

Heips keskelle viikkoa! En ole aikoihin esitellyt mitään muodin saralla ja niimpä  kurkkasin vaatekaappiini ja nappasin sieltä päivänasu esittelyn. Aina ei tarvitse mennä vaateostoksille saadakseen uusia asukokonaisuuksia. Olen varma,että meillä kaikilla löytyisi vaikka seuraavaksi vuodeksi päivänasu esittelyjä eri tyylein,jos hetken miettisimme kokonaisuuksia. Siinä se juju onkin! Tyyli muodostuu juuri siitä kokonaisuudesta. Uskallan väittää,että siinä suomalaisilla on vielä harjoiteltavaa,jos vaikka vertaa ranskalaisten naisten pukeutumiseen. Tai vaikka naapuri maamme naiset Ruotsissa saavat niin kivoja asukokonaisuuksia ketjumyymälöiden valikoimista. Hehän ovat tunnetusti ketjumyymälöiden suurkuluttujia.Suomalaisethan käyttävät  tunnetusti vähiten rahaa vaateostoksilla. Syitä voi olla monia. Luulen,että edelleen tässä maassa vaateostoksilla käyminen on monen mielestä turhamaista. Parikymppiset naiset ovat kyllä jo uusilla poluilla ja uusin aatoksin rahan kuluttamisesta vaateostoksilla. Itse olen ristiriidassa ketjumyymälöiden toimintatavoista. Yritän kovasti välttää niitä mutta aina välillä on pakko sortua ostoksille niiden edullisuutensa vuoksi jos rahaa on vähän kulutettavana ja jotain tekee mieli tai jopa tarvitsee. Tällöin olen tarkka materiaalivalinnassa. Kyllä silmä on vuosien varrella harjaantunut näkemään että mikä puuvilla kestää ja mikä ei . Toki huteja käy minullekin! Opin vuosia takaperin puketumisneuvojan tutkintoa suorittaessa,että vaatteet pestään 60 asteessa,eikä huuhteluaineita käytetä  ja niin on kaikki rätit hyvin kestänyt kulutusta. Kiitos tästä neuvosta opettajani, Kaisa Virtanen!

Tämä asukokonaisuus kelpaa erittäin hyvin arkeen. Pitsisellä topilla saa vähän jännittävämpää ilmettä kokonaisuuteen. Jännittävämpää ja naisellista. Kuvioitu jakku tuo ”väriä” mustaan asuun,eikä ole silloin niin valoa vievä vaaleasta ihosta. Mustat suorat housut ovat siistit ja kelpaa moneen eri tilaisuuteen. Jakku on paksua materiaalia, jolloin pitsi keventää asua. Jalkineena harmaat tennarit,jolloin kävely mukavuus on taattu. Koroilla saa uutta ilmettä helposti. Ja tietenkin naisellisuutta. Vaikkei korot nyt mikään naisellisuuden mitta olekaan! Ja sitten hyvät naiset. Hopea korut tähän asuun on piste i:iin päälle,josta teen ihan oman blogipostauksen myöhemmin. Ja nyt menoksi! Hymyjä ja haleja!

Kauniita kynsiä ja arjen mietintöjä

Kun mun kynnet on siistit ja laitetut niin elämä hymyilee. Moi sinulle siellä! Kevät on kovasti tulollaan täällä Tallinnassa ja fiilikset siitä syystä korkealla. Mitä enemmän aurinko näyttäytyy niin sitä enemmän energiakentät täyttyvät  hyvänolon viboista.  Niin se vain on! Sain Suomesta aika talvisen kuvan tänään ja ai että,tuntui hyvältä katsella ikkunasta ulos ja ajatella :meillä täällä on tennarikeli! Nykyään osaan jo kyllä arvostaa ja nauttia talvestakin,mutta jos saisin valita,niin kyllä mä varmaan sen vuodenajan hyppäisin yli,jos saisin. Yksi haave haavelistalla olisi saada elää talvettomassa maassa.  Ja alkaa tuntua,että ei se taida enään olla haave vaan toteutettavissa oleva idea. Kuitenkin vasta jonkin vuoden päästä. En ole valmis olemaan pojista vielä pidemmällä kuin nyt. Tallinna-Hyvinkää on tällä hetkellä hyvä väli. Aikuisia poikia he ovat tai miehiä,mutta mammaa silti tarvitaan toisinaan. Tiedän miltä tuntuu,kun äiti on kaukana. Olen siihen tottunut ja eihän minulla mitään hätää ole kun on ns varamammoja olemassa. Mutta poden toisinaan ihan hirveää huonoa omaatuntoa,että täällä minä vain elän omaa kivaa elämääni. Nää on näitä elämän kipukohtia. Täytyy vain uskoa ystävääni,joka sanoo,että olen liian ankara itseäni kohtaan. Ja tottahan se on,mutta en vain voi sille mitään,kun tunnen sydämmessäni piston,kun asiaa ajattelen. Äitiys ei ole helppoa tai oikeastaan tahdon käyttää sanaa vanhemmuus. Minusta on todella tärkeätä aina painottaa,että vanhemmuus. Koska liian usein äidit jotenkin omii lapset itselleen marttyyrimaisesti ja isät unohdetaan. Ihan kuin heidän olemassa olonsa olisi jotenkin vähemmän tärkeää. Ja hassua on että lapset ei ole omaisuutta vain lainassa ja niin pienen hetken. Aikuisuutta on,kun kaksi vanhempaa jakaa vanhemmuuden. Kumpikaan ei ole siinä huonompi tai parempi. Mutta molempia tarvitaan. Se olisi hyvä muistaa. Tietenkin on eri asia poissaolevat aikuiset jotka eivät  halua vanhemmuutta elämään syystä tai toisesta. Yhteiskunnan pitäisi tukea molempia vanhempia. Varsinkin eron tullen. Noh,tää on mun mielipide.

Olen ollut aikalailla kimalteiden  pauloissa viime ajat tai ehkä se alkaa nyt jotenkin tasaantumaan,kun olen niin pitkään kimallellut. En varmaan pysty vähään aikaan ainakaan luopumaan näistä geelikynsistä. Tämä on niin hurjan yksinkertaista ja helppoa. Kynsilakkaa ei tarvitse korjailla pitkin viikkoa moneen otteeseen niinkuin tavallisen kynsilakan kanssa tarvitsee- Kolmen viikon välein on laitettava uudet. On neljä viikkoakin vierähtänyt ja ei se mikään katastrofi ollut silloinkaan. Nyt kevättä kohden alan ottaa kyllä taas pidempää mallia. Lyhyempien kynsien kanssa on arki kyllä helpompaa. Mutta pitkät kynnet ovat niin kauniit ja seksikkäät. Tai miten se nyt oli? Mutta tämä harrastus ja pahe jatkukoon ilomielin jatkossakin. Nyt riennän lauantai yöhön,vaikken mitään baarielämää lähde viettämään mutta Tallinnan yöhön tästä lompsasen ystävän kera. Mukavaa viikonloppua murut. Hymyjä ja haleja!