Advertisements

Hei vuosi 2019!

Hei sinä siellä ja tervetuloa matkaani vuodelle 2019! Viime vuonna tähän aikaa en ikipäivänä olisi uskonut että minä,Susanna Carita,asuisin Eestinmaassa! Elämä on merkillistä. Mutta sen sanon,että kaikella on tarkoituksensa ja kaikkeen voi itse vaikuttaa. Olen huomannut,että kun jollakin tavalla opin kuuntelemaan elämää ja omaa itseäni niin ovia alkoi avautua. Kaikki voima tulee minusta itsestäni. Se on oikeasti hurjaa. En tiedä ,että kuuluiko minun elää ja kokea kaikki kokemani,että voin ylpeänä sanoa,että kaikesta voi oppia ja viisastua. En kadu mitään. Koska kaikki se hyvä ja paha,joita on matkallani ollut on muokannut minut minuksi. Se ihminen,joka olen tänä päivänä. Kiitos elämä!

Viime vuosi oli hurjaa muutoksenaikaa. Onneksi uskalsin olla tarpeeksi rohkea ja tehdä muutoksia. Luulenpa,että juuri muutoksien tekeminen omaan elämään on se vaikein osio elämässä. Mitään ei saa ja mitään ei tapahdu,jos ei uskalla hyppää muutoksien kyytiin! Minä olen ollut rohkea montakin kertaa elämässäni ja luulen,että juuri ne rohkeat päätökset ovat olleet juuri niitä parhaimpia ja kirkaimpia suunannäyttäjiä. Olen myös oppinut että liika pohtiminen ei ole myöskään hyväksi uusien asioiden päättämisessä. Paras tulos tulee,kun antaa mennä vaan! Minulle ei paikallaan polkeminen sovi. Pitää mennä etenpäin. Se on yksi hyvinvointiini kuuluva peruspilari. Tämä viimeisin ja  isoin päätös muuttaa uuteen maahan on jo nyt opettanut paljon. Uusi kieli,uusi ympäristö,uudet ihmiset,uusi koti,uusi työ jne….Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkäksi. Kaikki tämä vaatii sulattelua ja armoa itseään kohtaan. Pää väsyy päivittäin todella nopeasti alussa. Alussa juostaan vain eteenpäin. On hyvä,jos osaa pysähtyä tuon kaiken ruuhkan keskellä ja vain olla. Pitää nauttia kaikesta uudesta hulluudesta. Itselläni keho aina kertoo jos kaikki ei ole hyvin tai,että on aika vähän jarruttaa. Ja niin kävi syksylläkin,että verenpaine nousi taivaisiin ja oli pakko pysähtyä ja hiljentää omaa vauhtia. Aika ei lopu tähän. Voin tehdä huomennakin asioita. Voin kokea huomenna tai vaikka ensi viikolla tai jopa ensi kuussa tai ensi vuonna. Piti pysähtyä. Ja listata just tässä ja nyt asiat,jotka ovat tärkeimmät viikossa ja kuukaudessa. Eli jotta jaksaa olla ”täydellinen” töissä niin pitää tyhjentää omapää siinä välissä. Eli työn lisäksi tärkeää on oma hyvinvointi tai toisinpäin. Ihan miten vaan……Kun vihdoinkin sain oman pienen mäyräkoirani kainaloon tänne Tallinnaan oli se onnen tunteista sinä hetkenä suurin. Verenpaine päätti laskea. Jihuu…….Mun mäyris on mun muru!

Keväällä bloggailen mäyriksen ja minun elämästäni vähän enemmän. Elämääni on taas kerran suotu glitteriä ja kimallusta. Ja siitähän minä nautin……Taitaa se tämäkin vuosi tuoda joitain uusia juttuja,koska olen valmis kokeilemaan uusia ratoja mitä elämä eteeni tuo. Yksi uusi juttu alkaa jo huomenna. Työkuvio muuttuu ja opettelen taas jotain uutta. Minulla oli kaksi työtarjousta,joiden välillä pohdin ja tein päätöksen suht nopeasti. Olen valmis uuteen rumbaan! En edelleenkään ymmärrä,että minkä puun takaa nämä tarjoukset tulivat,mutta sen tiedän,että jompaan kumpaan tarjoukeen oli tartuttava.

Niinkuin paritanssissa,kun on hyvä ”viejä” niin on helppo ottaa askeleet. Tanssien kohti kevättä. Hymyjä ja haleja sinulle ihana lukijani!

Advertisements

Comments

comments

Vastaa

WordPress.com.
%d bloggaajaa tykkää tästä: