Advertisements

Tallinnan kevät

Hei hei hei. Siitä on jonkin aikaa,kun olen minkäänlaisia kuulumisia päivittänyt blogiin. Syitä on monia. Joskus niin ja en siitä stressaa. On ilo kuitenkin nähdä,että vaikka en bloggaile,niin sivuillani vieraillaan tiuhaan tahtiin ja lueskellaan vanhoja kirjoituksia. Kiitos siitä sinulle lukijani kallis!

Kuvat,joita nyt julkaisen on otettu suurinpiirtein heti lumien sulamisen jälkeen. Tallinnaan tuli kevät tänä vuonna aikaisin ja siitäkös minä iloitsin. Talvi vierähti todella nopeasti. Tämä uusi kotikaupunkini on vain näyttänyt edelleen vain hyvät puolensa minulle. Elänkö edelleen kuherruskuukausia? On sattunut ja tapahtunut useita muutoksia tämän vuoden aikana. Ja niin se elämässä kuuluukin. Tottakai minun piti liukastua juuri tänä vuonna. Ja siitä hyvästä taidan saada muistutuksen loppuelämäkseni selkäkipuna. Mutta,ei nyt vielä piruja seinään mallailla! Pitää tarttua tilaisuuksiin,kun niitä annetaan. Ja niinhän minä juuri tein Tallinnan kanssa. Olin rohkea,kun lähdin. Sen ymmärrän nyt. Kuinka olenkaan muuttunut ja saanut uusia näkökulmia elämääni. Kiitos Tallinna. Stressiä on ollut,koska keho on reagoinut nostamalla verenpainettani taivaisiin. Että pillereitähän siihen lääkkeeksi annettiin.

Rakastan Tallinnan monikulttuurisuutta-vanhan kaupungin kauneutta-raikasta ja mielettömän huikeaa ravintolamaailmojen runsautta-kauniita naisia,jotka laittautuvan arkeen sekä juhlaan-miehisyyttä miehissä,joka tulee esiin joka päivä esim.että minulle avataan ovi tai että pääsen ulos ovesta aina ennen miestä-rakastan eestin kaunista kieltä-rakastan venäläisten ylpeyttä ja venäjäkielen vahvuutta- rakastan merta,joka on niin lähellä ja niin paljon monia muita asioita.

Jossain vaiheessa voisin kuitenkin hiukan avata listaa asioista joista en pidä täällä.

Nyt kesä jo tulla jolkottaa-siitä seuraavalla kerralla.

Hymyja ja haleja.

Advertisements

Comments

comments

WordPress.com.
%d bloggaajaa tykkää tästä: