Mun värisävyt

Hei sinulle pitkästä aikaa! Nyt on taas aika jatkaa blogin kirjoituksia. Päätin,että joku projekteistani saa olla jäähyllä hetken,koska kaikkeen en vain pysty. Nyt harjoittelen ajanhallintaa,että pystyn tekemään ja keskittymään eri projekteihin,joihin olen viimeaikoina päänipistänyt. Töitä on nyt niin,että voisin vaikka tehdä sitä 24/7. Helmikuu tuli ja meni. Harjoittelin sopeutumista uuteen työhöni. Tykkään niin työstäni,vaikkakin aika on nyt kovasti kortilla. Tänä vuonna on tarkoitus myös kasvattaa sosiaalisenmediankanaviani ja sen vuoksi tarvitsen nyt todella keskittymistä ajanhallintaani että pystyn tämän ”hullunmyllyni” pyörittämään. Ihan ensimmäiseksi tarvitsen uuden kalenterin. Muistilappuja on nyt joka puolella,mutta en vain ole saanut aikaiseksi lähteä ostamaan kalenteria. Haluaisin tilata,mutta tuntuu,että se on aivan mahdoton tehtävä.

Vaikka kiire on läsnä elämässäni taas kerran niin koen,että se on tietyllä tavalla hallittua kiirettä. Olen läsnä ja oman itseni herra tai,ehkä nainen nyt kuiteskin on parempi sanavalinta. Olen onnekas,että voin tehdä töitä kotoa käsin,jolloin matkoihin ei mene aikaa. Vuosi sitten en olisi uskonut,että elämäni olisi näin mallillaan,kuin se nyt on. Pala kerrallaan se palapelikin rakennetaan. Niin se on minunkin elämässä. Pala kerrallaan. Maanläheinen elämäni alkaa myös tuomaan maanläheisiä värejä elämääni. Pala kerrallaan.

Jännää,että kaikki mitä elämässäni nyt on niin on ollut siellä aina,mutta en ole osannut kuunnella itseäni. Piti uida myrskyjen läpi ennenkuin oma polku löytyi itsestäni. Olen onnellinen,että minulla on hyviä ihmisiä ympärilläni,jotka jaksavat tukea minua. Olen myös joutunut karsimaan paljon pois ihmisiä elämästäni heidän ikävän ilkeilyjensä vuoksi. Ja maailmassahan niitä riittää. On hyviä ihmisiä,jotka aidosti tukevat ja uskovat elämääni kaikkea hyvää. On myös oikeasti pahoja ja ilkeitä ihmisiä,jotka ei katkeruutensa vuoksi halua muuta kuin pahaa toiselle. Mutta ei niitä ole pakko pitää omassa elämässä. Sellaiset ihmiset syövät energiaani liikaa ja tekevät minulle pahanolon. Tuntuu niin hyvältä ja mukavalta taas kirjoittaa tänne.Toivottavasti sinustakin on kiva että palasin. Nyt toivotan sinulle hyvää uutta viikkoa ja muista huolehtia itsestäsi. Hymyjä ja haleja!

P.s Ilahtuisin niin jos painat tuosta tykkää napista tuossa alhaalla.Kiitos.

Advertisements

Minä ja 2018

Nyt on tammikuu potkaistu alkavaksi! Hei vain siis sinulle! Jos vielä vähän saan kuitenkin sanoa joulusta,niin kiitän ihmisiä,jotka mun sydämmeen joulumielen sai kauneimman. Minun joulu loppuu aina loppiaisena. Silloin voi vielä nauttia joulutunnelmasta. Nyt alan vasta nauttimaan vuoden ensimmäisestä kuukaudesta eli tammikuusta. Tammikuu on jollain tavalla taianomainen. Kaikki on alussa. Nolla pisteestä kiivetään vain ylöspäin. Sitä,tätä ja tota lupaillaan. Kuinkahan moni meistä taas kerran on bikinikunnossa kesäkuussa? On ostettu sitä ja tätä korttia,kun peili kuvaa katsellessa haaveillaan lommoposkisesta minästä.

  • lupaan kunnella sydäntäni
  • lupaan jakaa rakkautta,jota sydämmeni pursuaa
  • lupaan antaa itselleni anteeksi vajavaisuuteni
  • lupaan nähdä kauneuden ympärilläni
  • lupaan,etten päästä kehääni ilkeitä ja kateellisia sieluja

Heh,mitäs noista lupauksista tuumaat?

Itseasiassa viime vuoteni ovat minua pikkuhiljaa ohjanneet näihin lupauksiin. Hoksasin pysähtyä ja kuunnella itseäni. Avaimet minulla jo oli,mutta en ymmrtänyt avata ovea. Piti kompuroida ensin oikein kunnolla,kunnes tajusin kuka olen ja mitä haluan.

p.s lukijani ihanaiseni: Olisin iloinen ,jos painaisit tykkäys nappia ja ehkä jopa kommentoida mitä tekstistä tykkäsit?

Hymyjä ja haleja!

Lounaalla

Viikon kohokohdiksi muodostuu usein pienet tapahtumat tai hetket. Arjen taittajat. Täti-kulta kilautti  extemporee puhelimella keskellä viikkoa ja suoraansanoen käski hypätä junaan ja suuntaa nenä kohti paikallista ruokaravintolaa. Näinhän minä tein,vaikkakin ensimmäiseksi vastasin,että ei,en minä nyt näin nopealla aikataululla jouda. Hah,hyvin jouduin! Hyvinkään asemalla oli vastassa minua myös rakas serkkuni. Siitä on aikaa,kun yhdessä ollaan kaupungilla nautittu elämästä. Oli jo aikakin!

Silakkapihvit kelpasi meille erinomaisesti. Siitä olikin aikaa,kun viimeksi silakkapihvejä olin syönnyt. Ihan kaikki ruuat lounaspöydästä ei mennyt nappiin,mutta ei siitä sen enempää. Saimme kuitenkin hyvitykset. Asiakaspalvelu on aina tässä ravintolassa ollut mieleeni. Minulla on jopa vuosien varrella ihan oma suosikki tarjoilija,joka ei harmikseni ollut nyt paikalla. Joka ei haittaa,koska tarjoilija kuin tarjoilija osaa kyllä asiakaspalvelun aakkoset tässä ravintolassa. Hyvä asiakaspalvelu on piste i:n päälle!

Joko näyttää tutulta? Kyllä, Hyvinkään Marttiinahan se siinä! Kolme naista tyytyväisinä ja tästä kohti loppuviikkoa oli hyvä jatkaa. Ja niin se perjantaikin sieltä tuuli sitten mukavasti. Eikun nenä kohti viikonloppua ja täällä olisi toiveissa vähän saada nähdä aurinkoa. Se jää nähtäväksi. Hymyjä ja haleja!

 

Tässä vielä linkki ravintolaan jos olet Hyvinkäällä ja ravintola mielessä,niin suosittelen. Klikkaa niin pääset sivuille.

Ravintola Marttina

#metoo

Heippa hei! Ajattelin,tässä suurpiirteisesti kertoa oman näkemykseni #metoo kampanjasta,joka on nyt pyörinyt sosiaalisessa mediassa jo jonkin aikaa. Kampanjan idea on,ettei seksuaalinen häirintä ole ok. Ja hyvä niin. Koska se ei ole ok. Ei miehille,eikä naisille. Pitää myös muistaa,että jokaisella on ne omat rajat,mikä tuntuu hyvältä. Ollaan erilaisia tässäkin suhteessa. Se mikä on toiselle ok,ei välttämättä ole toiselle. Mun mielestä tämä kampanja on hieno juttu siinä mielessä,että tytöt sekä pojat,jotka kokevat seksuaalista häirintää  oppisivat tästä kampanjasta sen,että on ok sanoa EI! Että tää ei käy! Olen myös vahvasti sitä mieltä ,että jokaisen vanhemman pitäisi ohjata lastaan kertomalla namusedistä vielä enemmän ja opettaa lasta toimimaan tälläisissä tilanteissa. Vanhempien tehtävä on tehdä lapsistaan niin vahvoja,että lapsi uskaltaa pysäyttää tälläisen tilanteen,ettei mitään itselle sopimatonta tapahdu. Näkisin myös tärkeänä,että koulumaailmassa asiasta keskusteltaisiin vuosittain. Teemapäiviä seksuaalisesta häirinnästä! Aikuisten maailmassa taas aikuisen on uskallettava sanoa stop asioille,jotka ei tunnu itselle hyvältä. Pitää myös muistaa,että flirttaaminen on eri asia,ainakin mun mielestä. Jos toisen flirtti ei tunnu hyvältä,niin mene eteenpäin. Omaan elämän tarinaani on mahtunut todellakin ikäviä kokemuksia miehiltä,jotka luulevat saavansa tehdä mitä haluaa. Olisin toivonut omaavani hyvän itsetunnon siihen aikaan. Olin vain arka pieni tyttö. Paljon joutui pieni minä kestämään kusipää miesten käytöstä. Mutta elämä opetti ja ällöttämmätkin huutelijat saivat mun terävästä kielesti kyytiä! Nyt bloggaana olen törmännyt uudenlaiseen seksuaaliseen häirintään. Miehet kovasti tykkää lähettää sukukalleuksiensa kuvia sähköpostiini. Mun mielestä se on naurettavaa. Siis haluaako ne,että teen kollaasin? En oikeasti usko,että seksuaalinen häirintä ikinä loppuu,mutta tietoisuutta siitä voi lisätä esim tälläisillä kampanjoilla. Laitoin tähän postaukseen omat kasvokuvat. Syystä, että minä Susanna,tuen tätä kampanjaa!

Vielä tähän loppuun haluan sanoa,että siisti flirttailu on ok mulle.

Toivotan sulle hyvää loppuviikkoa. Hymyjä ja haleja!

Suitsuke onnea syksyn sateisiin

Heipä hei pitkästä aikaa! Nyt on hyvä hetki kertoa testaamistani suitsukkeista,jotka sain jo jonkin aikaa sitten Ronjafashionista.Kesällä en tuntenut kiinnostusta poltella kynttilöitä,suitsukkeista puhumattakaan. Suitsukkeet ovat minulle aikalailla tuntematonta aluetta,mutta kieltämättä olen aina ollut kiinnostunut aiheesta,mutta en ole vain saanut aikaiseksi ostaa. Ja nyt tämän testin jälkeen täytyy kyllä sanoa ja myöntää,että kuinka väärässä mielikuvani olivat aiheesta.Suitsukkeet liittyivät mystiseen maailmaan jossa ns hihhuloidaan hippivaatteissa. Hölmö minä! Nyt täytyy antaa huutia omille tyhmille näkemyksille,koska olin niin väärässä. Kaikki tulee kun on sen aika! Pitänee hyvin paikkansa tämän asiankin kohdalla. Jos olisin törmännyt suitsukkeisiin jossain liikkeessä en välttämättä olisi ymmärtänyt mitä eri eroja suitsukkeilla on-Ihan niinkuin kaikessa muussakin tässä meidän maailmassa myös suitsukkeissa on suuria eroja.Ronjafashionilta saat 100% luonnonmukaisia suitsukkeita jotka ei sisällä liuttimia,liimoja,synteettisiä tuoksuaineita,säilöntäaineita tai muita myrkyllisiä kemikaaleja. Tärkeitä asioita,ainakin minulle!Avattuani paketin olin aikalailla pettynyt siitä mielettömästä ”parfyymin” tuoksusta,joka kutitti nenässäni. Sain jopa pääni kipeäksi. Mutta sytytin nyt kuitenkin yhden suitsukkeen ja sijoitin tämän lattiatasolle. Ja voih hurjaa! Mikä huumaava tuoksu valtasi huoneen. Se oli aivan mieletön kokemus aistelleni. Tuoksu vei minut mukani.Muutos oli hurja ensimmäiseen tunteeseeni verraten. Tuntui,että kotini oli täyttynyt ihanilla kukkasilla.Tunsin oloni rentoutuneeksi.Eli näitä tuoksujahan on erilaisia ja niillä on eri vaikutus aisteihimme. Näiden suitsukkeiden tuoksut tulevat aidoista kukista,yrteistä ja öljyistä. Useimmissa raaka-aineet ovat villejä ja luomua. Neljän viikon kokeilun jälkeen täytynee myötää,että olen koukussa. Mikä on ihan ok,koska onhan niitä pahempiakin riippuvaisuuksia olemassa. Haluan myös sanoa,että suitsukkeen polttamista ei voi verrata tuoksu kynttilään.Suitsukkeen tuoksu herättäää aisteja ja antaa mielihyvää keholle.Mielestäni siinä iso syy,kuinka on eri tärkeää  valita puhtaita suitsukkeita. Viime ajat olen polttanut suitsuketta,joka toinen päivä kylpyhuoneessani. Jopa kranttu poikani pitää tuoksusta joka valtaa kylpyhuoneen! Ja se on jo paljon,usko pois! Mielenkiinnolla jatkan tätä sateiden täyttämää syksyäni suitsukkeita polttamalla. Ensi kesänä tulen kyllä näitä polttamaan. Haluan ehdottomasti kokeilla polttaa suitsuketta puutarhassa,kun istun iltaa pihlajapuun alla teetä nauttien. Jutun lopussa sinulle suora linkki Ronjafashion verkkokauppaaan. Laita ihmeessä viestiä minulle,jos sinäkin päädyt näitä kokeilemaan. On kiinnostavaa kuulla miten sinä reagoit näihin tuoksuihin. Hihhuloidaan yhdessä!Ihanaa syksyn jatkoa sinulle. Hymyjä ja haleja!

Ronjafashion verkkokauppa :    TERVETULOA

OMA KOTI KULLAN KALLIS

Ihana uusi viikko ja ihana oma koti. Minulle koti on aina ollut tärkeä paikka. Viihdyn kotona,ehkä liiankin hyvin joidenkin mielestä. Olen elämäni aikana muuttanut monta kertaa. Muuttoja on ollut eri maidenkin välillä useaan kertaan. Aina olen saanut rakennuttua omannäköisen pesän. On tullut asuttua omakotitalossa,kerrostalossa,rivitalossa sekä paritalossa. Voisin käyttää sanontaa -you name it and I´ll tell you the story. Itseasiasa näin jälkikäteen ajateltuna matkani on ollut aika mielenkiintoinen. Minulle on aina sanottu,että elämästäni voisi kirjoittaa hyvän kirjan. Ehkä niin. Ehkä ei. Aika näyttää. Toivottavasti loppu  sanat siinä kirjassa tulee olemaan and they lived happily ever after vai miten se meni?

Happiness is not a destination,it is a way of life,niinkuin tuossa maljassa sanotaan. Kunpa me sen muistaisimme useammin. Onnellisuus on asenne. Mielestäni yksi parhaimmista lauseista ikinä. Ja tuo tunne lähtee aina meistä itsestämme. Kuuntele sydäntäsi. Se kertoo totuuden.

img_7880

Viimeisin muuttoni oli noin kahdeksan kuukautta sitten. Se oli pikainen päätös,mutta oli äkkiä tartuttava tarjoukseen. Se oli hyvä päätös,vaikka muutinkin elämäni ihan uudenlaiseksi. Muutin maalle. Viisi vuotta sitten,jos joku olisi sanonut ,että asut maalla onnellisena niin kyllä,minua olisi naurattanut ,että huh huh ja mitenköhän se on mahdollista? Näin se elämä muuttuu ja muuttaa ajatuksia. Hyvä niin. Koska en ole ollut vuosiin näin onnellinen. Rakastan näitä peltoja ympärilläni. Rakastan,että voin talsia metsään,kun tarvitsen luonnon rauhoittavaa ja hoitavaa energiaa. Olen siis onnellinen. Kiitos rakkaat serkkuni:te olette vuosia jo minulle mainostaneet että maalla on mukavaa. Niin on;sanon minä.Te tiesitte jotain mitä minä en tiennyt. Kiitos.

Seuraava postaus tulee olemaan suitsukkeista,joita olen ensimmäisen kerran elämäni aikana poltellut. Jännää. Siitä sitten seuraavassa blogi postauksessa. Toivotan sulle ihanaa uutta viikkoa ja jos tykkäsit tästä postauksesta,niin olisi kiva kun klikkaisit tykkää nappia. Hymyjä ja haleja!

Aamupalalla Cafe-Ravintola Ursulassa

img_7602

Ihanaa sunnuntaita! Minulla on hyvä viikko takana ja nyt on pitkästä aikaa kiva vastaanottaa uusi viikko. On oikeastaan mieletöntä kuinka nopeaa elämä juoksee eteenpäin. Siinä yksi syy miksi elämästä pitää nauttia joka ikinen päivä.

img_7607

img_7604

img_7605

Viikonloppuni paras hetki oli olla aamupalalla Cafe-Restaurant Ursulassa. Vuosien varrella on useinkin tullut kahviteltua tässä merenrannan vieressä olevassa kahvilassa,mutta aloittaa päivä aamupalalla suosikki paikasssaan on kerrassaan elämän parhaimpia nautinto hetkiä. Helsinki viikonloppu-aamuna on ihanan rauhallinen. Turisteja siellä sun täällä. Liikenne minimissään. Kiire ei tunnu missään. Päivä aluillaan. Tunnelma on kovin harmooninen. Taisin rakastua uudestaan upeaan pääkaupunkiimme! Ilma suosi meitä aamunautiskelijoita oikein kunnolla. Helsinki ja meri ovat kyllä maamme yksi ihanimmista elämyksistä maassamme.

img_7600

img_7606

 

 

Kahvilan ilmapiiri oli mukavan rauhallinen. Siellä sun täällä aamunautiskelijoita nauttimassa viikonlopun aamusta. Pehmeä puheensorina oli vain taustalla. Merimaisema hipeli silmää. Seura toi turvaa ja iloa. Ihana aamu! Nautiskelin cappuccinon. Ilokseni sain kahvin kaurajuomalla,koska en juo maitoa. Päädyin perinteiseen karjalanpiirakkaan munavoilla. Harvinaista sinänsä,koska normaalisti en syö mitään eläinperäistä kuin kalaa,mutta nyt vain halusin valita tämän vaihtoehdon. Herkuttelin myös puolikkaalla munkilla,vaikka olen sokerilakossa! Ooh kuinka hyvää se oli. Tämä oli vähän erikoisempi munkki ja hurjaa kuinka hyvältä se maistui. Maistelin myös seuralaiseni katkarapuvoileipää. Ja nam sille!!! Oli ihana syödä aamupalaa ja rupatella niitä näitä kauniiden maisemien kera. Jatkoimme aamupalan jälkeen elämän nautiskelua istumalla ulkona auringossa katse merelle päin. Olin onnellinen. Hymyjä ja haleja!!!

 

 

Juokse tyttö juokse

image
Blogipostauksen aika. Toivottavasti jo kaipailit minua! Ajattelin, vähän jatkaa tuosta viimekertaisesta aiheesta,jota jo vähän käsittelin pintaa raapaisten. Oliko sinulla jokin toteuttamaton haave urheilun parissa? Haave,joka olisi mukava saada toteen. Minä päätin toteuttaa vielä toisen haaveen,joka on pyörinyt päässäni vuosikausia.Otin härkää sarvista kiinni. Ette kyllä ikinä arvaa lajia? Kerronpa sen vähän myöhemmin. On jännä juttu,että joskus pitää kulua vuosia ennenkuin tajuaa,että mistä elämässä on kyse. Kuka olen? Mitä haluan? Miksi olen täällä? Toisinaan kaikki sujuu. Toisinaan ei. Uskallan melkein väittää,että kaikilla meillä joskus tulee stop-merkki elämäämme,jolloin joudumme pohtimaan näitä isoja kysymyksiä kohdallamme. Uskallan vielä heittää toisen väitteen kehiin.  Elämän pysähdyttyä alamme pohtimaan suuria ja syviä.Mitä mieltä olet? Olenko väärässä? Minun ajatukset lähtivät liikkeelle omaa hyvinvointia kohti. Keho piti saada tarpeeksi jumiin,että ymmärsin alkaa hoitamaan sitä. Matkani on nyt alkanut. Kysymys ei ole siitä,että en ole esim harrastanut liikuntaa. Vaan siitä,että miten harrastin liikuntaa. Minä suoritin. Minä suoritin tehtävän,koska näin piti. Pidin siitä,mutta taas kerran väitän,että se ei ole liikunnan tarkoitus. Luulen,että jokaisella on oma lajinsa,joka sytyttää sielun.

Kuukausi on takana ensimmäisestä juoksulenkistä. En ollut mitenkään suunnitelmallisesti päättänyt aloittaa juoksemista,koska paikoiltaan pois mennyt polvilumpio vaivasi toisinaan. Olin ollut ahkera jumppaamaan polvea fysioterapian ohjeiden mukaisesti jo monta kuukautta ja takana oli monen kuukauden kävelylenkit,jotka piteni pitenemistään,kun polvi antoi positiivista palautetta keholleni. Sitten vain tunsin,että nyt juoksen. Ei kai sitä ihan heti voinnut juoksuksi kutsua,mutta jotain sinne päin! Tunsin onnea. Tunsin onnea kehossani. Tunsin onnea korvien välissä. Se tunne jatkuu edelleen. Tunnen,että olen voittanut jotain. Varmaankin itseni ja omat ennakkoluulot. Tällä matkalla olen tajunnut,että mitä esteitä oman pääni sisällä voi olla. Luulin olevani rohkea. Sitä olenkin useasti eri asioissa,mutta on niitä esteitä minunkin pääkopassa. Nyt on yksi este pois! Ja toinenkin. Nappasin hyppynarun käteeni ja aloin hyppiä. Huh!Huh! Ihanaa,sanon minä. Haasteeksi jää nähdä,koska saan 100 hyppyä yhtämenoon hypittyä. Periksi en anna! Nämä molemmat lajit ovat päässäni tuntuneet laihojen ja hyväkuntoisten ihmisten lajeilta. Elopainoa on kertynyt kehooni vuosien varrella,vaikka syönkin kasvisruokaa jo toista vuotta,mutta uniapneani vuoksi aineenvaihdunta on ollut jäissä. Nyt taidan saada siihenkin ongelmaan vauhtia! Avaimet aineenvaihduntani paranemiseen on kasvis ruokavalio,hyvä uni,liikunta,hieronta sekä stressitön elämä. Nyt odotan mielenkiinnolla,että miten paino putoaa seuraavan vuoden aikana.

Nyt nautitaan ihanasta päivästä ja näimme saamme akut ladattua ensi viikon uusiin haasteisiin. Odotan mielenkiinnolla sinun uutta liikuntaharrastuksen julkaisua. Hymyjä ja haleja sinulle!

p.s aion lahjoa itseäni uusilla juoksulenkkareilla,kun olen 5kg kevyempi. Löysin Niken online kaupasta aivan mielettömän kauniin väriset lenkkarit. Väri puhui esteettiseen silmääni alta yksikön. Kurkkaa sinäkin heidän verkkokauppaan! Kauppa on täynnä Nike ihanuuksia lenkkareista t-paitoihin. Olen varma,että ihastut! Klikkaa itsesi Niken verkkokauppaan tästä

lunar-skyelux-running-shoe

Kiitos juhannus.Nähdään ensi vuonna taas.

Ihana juhannus kävi tervehtimässä meitä niinkuin aiempina vuosinakin. Uskon,että tämäkin juhla kuuluu niihin pyhiin,joka aiheuttaa päänvaivaa tavalla tai toisella useissa kodeissa. Aina tuntuu,että kaikki muut lähtevät mökeille tai saaristoon viettämään ihaninta kesän juhlaa ihanalla porukalla. Seppeleet päässä saunan raikkaina kesäpäivää viettäen rakkaiden kanssa. Onko se tosiaan näin? Tuskimpa. Uskon,että suurin osa meistä suomalaisista kuitenkin viettää tämänkin juhlapyhän kotona omin traditioin. Makkaran paisto grillissä tai uunissa salaatilla tai ilman-virvokkeiden kera. Mikä tekee sun juhannuksen?Minun juhannus koostuu aina muuttuvista tekijöistä. En ole kaavoihin kangistunut. Olen minäkin vuosia samoilla kaavoilla toiminut,mutta aina jossain kohtaa tulee uuden polun alku,jonka mukaan sitten kuljetaan. Eiköhän se niin ole vähän kaikilla? Minulle kuitenkin tärkeintä on keskikesän luonto. Luonto on niin kaunis kesäkuun puolessa välissä. Luonnon tuoksuista puhumattakaan. Mieli lepää aamusta iltaan. Juhannuksena valoa riittää koko yöksi luontoa ihaillen. Tepposet usein tekee Suomen ilma. Tänäkin vuonna oli niin kylmä,että ei sitä paljon istuttu yöllä ulkona !Juhannuksen tekee myös ihmiset. Rakkaat ihmiset ympärillä. Yhdessäolo. Hyvä ruoka,seurapelit,sauna ja tottakai mansikkakakku!Minun juhannus alkoi ihanalla kävely/juoksulenkillä. Saunassa puhdistautuen raikkaaksi Suomi-naiseksi!Voiko päivä paremmin alkaa? Minusta  ei ainakaan. Tässä ihan uusi tapa,josta aion pitää kiinni. Olotila ei voi paremmaksi muuttua lenkin ja saunan jälkeen.Meidän juhannusjuhlassa ei kukkaseppeleitä näkynyt.Ihailimme kukkien loistoa kukkapenkeistä. Vietin,siis juhannuksen kotona perheen kanssa. Minun lautaselta löytyi isäni kalastamaa kalaa perunapaistoksen ja salaatin kera. Ja kyllä oli hyvää! Jälkiruokana tietenkin herkullista mansikkakakkua. Mölkkykisassa en palkintosijoille päässyt ja sekös niin harmitti! Tuli sitä valssin verran vaaleanpunaisissa villasukissa pyörähdettyäkin. Voi,kuinka ihanaa olisi pyörähdellä enempikin suomalaisilla  kesälavoilla tanssista nauttien.. Eikun oppiin vaan!Näin tänä vuonna. Hyvä mieli jäi tästä juhannuksesta. Se on pääasia.Kesää on kiva nyt jatkaa. Lämpimiä kelejä odotellessa. Hymyjä ja haleja sulle uuteen viikkoon.